Kynuria (Peloponnesoksen itärannikko)

Kynuria sekä muut antiikin ajan Peloponnesoksen alueet kartalla.

Kynuria (m.kreik. Κυνουρία, Kynūria tai Kynouria, myös Κυνουριακή, Kynūriakē tai Kynouriakē; lat. Cynuria) oli antiikin aikainen alue Peloponnesoksen niemimaan itärannikolla Kreikassa. Se kuului osan historiastaan Argoliihin ja osan Lakoniaan.[1]

Peloponnesoksen itärannikon Kynuriaa ei tule sekoittaa Kynuriaan, joka oli yksi Arkadian heimoalueista.[2]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynuriaan kuului alue Peloponnesoksen niemimaan itärannikolla eli Egeanmeren rannikolla. Sen pohjoispuolella sijaitsi Argolis, länsipuolella Arkadia ja eteläpuolella Lakonia.[1]

Kynurian alueen rajat tunnetaan suhteellisen huonosti. Sen ydinalue, jonka varmuudella voidaan sanoa kuuluneen Kynuriaan, oli nimeltään Thyreatis (Θυρεᾶτις), toisin sanoen Thyrean poliksen alue. Se sijaitsi Kynurian pohjoisosassa ja oli yksi koko Peloponnesoksen hedelmällisimpiä tasankoja. Tasangolla virtasi Tanos- eli Tanaos-joki, joka sai alkunsa tasangon laidalla sijaitsevalta Parnon (nyk. Párnonas) -vuorelta. Joki toimi usein Argoliin ja Lakonian rajana. Thyreatiin alue luettiin historiassa välillä Argoliihin ja välillä Lakoniaan.[1]

Polikset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynurian polikset olivat (kaikki luetaan usein myös osaksi Lakoniaa):[1][3]

Muut kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiksi kaupungeiksi tai asutuksiksi mainitaan muun muassa:[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynuriaa asutti kynurialaisten (Κυνούριοι, Kynūrioi) heimo. Herodotoksen mukaan heimo oli arkadialaisten ohella Peloponnesoksen ainoa autoktooninen heimo, toisin sanoen alkuperäisiä asukkaita, jotka eivät olleet vaihtaneet asuinpaikkaansa. Näin kynurialaiset olisivat asuneet alueella jo ennen doorilaisvalloitusta ja mahdollisesti pidempäänkin.[1][4][5] Tämän perusteella kynurialaisia on arveltu alkuperältään pelasgeiksi, ja mahdollisesti joonialaisiksi erotuksena Arkadian pelasgeista.[1] Alueiden nimistä voidaan päätellä, että Peloponnesoksen itärannikon Kynurian asukkaat olivat samaa alkuperää Arkadian kynurialaisten kanssa, mutta tästä yhteydestä ei ole säilynyt tietoja antiikin lähteissä.[2][6]

Kynurialaiset kuvataan puolibarbaariseksi heimoksi, joka asutti Parnon-vuoren itärinnettä. Heimon asuma-alueen tarkkoja rajoja on kuitenkin hankala määrittää. Myöhemmin heimo asutti ennen kaikkea Thyreatiin aluetta. Doorilaisvalloituksen seurauksena alue tuli Argoksen valtaan, sillä laajimmillaan argoslaiset hallitsivat koko Peloponnesoksen itä- ja kaakkoisrannikkoa Malean niemelle saakka. Tämän jälkeen kynurialaiset olivat Argoksen perioikkeja.[1][7]

Spartan noustua Kynurian ja erityisesti Thyreatiin alue oli pitkään sen ja Argoksen kiistojen kohteena ja vaihtoi usein omistajaa. Spartan sanotaan saaneen Kynurian haltuunsa jo kuningas Ekhestratoksen aikana noin 900–870 eaa., mutta argoslaiset ajoivat spartalaiset pois. Sparta valtasi Kynurian Argokselta noin 546/545 eaa., jolloin se kukisti argoslaiset niin kutsutussa 300:n taistelussa. Pysyvästi Sparta sai Kynurian Kleomeneen voitettua argoslaiset 400-luvun eaa. alussa hieman ennen persialaissotia.[3][1][8]

Kun ateenalaiset ajoivat aiginalaiset pois kotisaareltaan peloponnesolaissodan alussa vuonna 431 eaa., spartalaiset asuttivat heidät Thyreatiin alueelle. Tuohon aikaan siellä oli kaksi kaupunkia, Thyrea ja Anthana, jotka kummatkin aiginalaiset saivat. Ateenalaiset hyökkäsivät alueelle noin 423 eaa., löivät aiginalaiset ja veivät heidät orjiksi.[1][9]

Filippos II antoi Thyreatiin sekä koko rannikon aina Zaraksiin saakka takaisin argoslaisille. Alue kuului Argokselle edelleen Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa., mutta rajariidat argoslaisten ja spartalaisten välillä jatkuivat vielä tuolloinkin.[1][10]

Nykykreikan murteista eniten muinaiskreikkaa muistuttavaa tsakonian kieltä puhuvien tsakonien alue sijaitsee vuoristossa Kynurian alueella, ja tsakonien on joskus arveltu säilyttäneen kynurialaisten kielen ja olevan heidän jälkeläisiään.[1] Nykyiset Arkadian alueyksikön kunnat Vóreia Kynouría (”Pohjoinen Kynouría”) ja Nótia Kynouría (”Eteläinen Kynouría”) ovat saaneet nimensä antiikin aikaisesta alueesta ja käsittävät jotakuinkin sen pohjois- ja eteläosat nimiensä mukaisesti.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Cynuria (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b Smith, William: ”Cynuria (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 578, 581, 586, 594. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  4. ↑ Smith, William: ”Arcadia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Herodotos: Historiateos 8.73.
  6. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.27.4.
  7. ↑ Herodotos: Historiateos 1.82, 8.73.
  8. ↑ Herodotos: Historiateos 1.82; Pausanias: Kreikan kuvaus 3.2.2.
  9. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 2.27, 4.56–57.
  10. ↑ Polybios: Historiai 4.36.5, 5.20.4; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.38.5, 7.11.1.