Käynnistysakku on akkutyyppi, jonka tarkoituksena on tuottaa lyhyen aikaa suurehko käynnistysvirta polttomoottorin käynnistysmoottorille. Akkujenvalmistajat ilmoittavat EN-kylmäkäynnistysvirran akun teknisissä tiedoissa. Autojen käynnistysakkujen varauskapasiteetti on yleensä 40 Ah - 100 Ah. Kuorma-autojen, maansiirtokoneiden, traktoreiden ja muiden työkoneiden akkujen varaus voi olla samasta yli kaksinkertaiseen.
Akkuja on kahdentyyppisiä; huollettavia ja huoltovapaita. Huollettavaan akkuun pitää lisätä akkuvettä tarvittaessa kannen korkkien kautta, kun taas huoltovapaassa akussa haihtuvuus on saatu niin pieneksi, ettei nestettä tarvitse lisätä. Molemmat akkutyypit tarvitsevat silti sen verran huoltoa, ettei niihin pääsisi kertymään likaa tai valkoista hapettumaa napojen alueelle.
Akun kiinnitys on hyvä tarkastaa säännöllisesti heilauttamalla akkua – akun pitää pysyä tukevasti telineessään, ja myös akunkenkien pitää pysyä tukevasti navoissa. Irrallinen akku moottoritilassa on turvallisuusriski, koska akku voi kaatua ja valuttaa akkuhapot ulos. Pahimmassa tapauksessa akun kaatuessa navat voivat mennä oikosulkuun, jolloin akku voi räjähtää tai sytyttää auton palamaan. Akkua irrotettaessa on irrotettava aina ensin musta (-) kaapeli ja vasta sen jälkeen punainen (+) kaapeli. Kiinnitä akun kaapelit päinvastaisessa järjestyksessä (muistisääntö: Vähennä irrottaessa (-), lisää asennettaessa (+)). Varo yhdistämästä napoja (oikosulkuvaara) esim. kiintoavaimella toisiinsa.
Ajon aikana auton akkua ladataan latausgeneraattorilla, jota usein kutsutaan myös laturiksi. Tyhjentynyttä tai vajaata akkua voidaan ladata myös akkulaturilla sähköverkosta.
Tyypillisesti alle kolme prosenttia akun kapasiteetista käytetään käynnistykseen. Tästä syystä auton akut on suunniteltu antamaan maksimivirtaa lyhyen aikaa. Tästä syystä niitä kutsutaan joskus "SLI-akkuiksi" käynnistys-, valaistus- ja sytytystarkoituksiin. SLI-akkuja ei ole suunniteltu syväpurkaukseen, ja täysi purkaus voi lyhentää akun käyttöikää.[1]
Toisin kuin tavanomaisissa polttomoottoriajoneuvoissa, sähköajoneuvoissa apuakkua ei ladata vaihtovirtageneraattorilla, vaan niissä käytetään DC-DC-muunninta, jolla korkea jännite alennetaan tarvittavaan latausjännitteeseen (yleensä noin 14 V).[2]
Liiallinen lämpö on merkittävä syy akun vikaantumiseen, esimerkiksi kun elektrolyytti haihtuu korkeissa lämpötiloissa, jolloin elektrolyytille alttiina olevien levyjen tehollinen pinta-ala pienenee ja johtaa sulfaatioon. Verkon korroosionopeus kasvaa lämpötilan noustessa.[3][4] Myös alhaiset lämpötilat voivat aiheuttaa akun vikaantumisen.[5]
Auton akun lataaminen voi olla tarpeen, kun akku on tyhjä.[6] Jos akku on tyhjentynyt niin paljon, ettei moottori käynnisty, se voidaan käynnistää ulkoisen virtalähteen avulla.[7][8] Käynnistyksen jälkeen moottori voi ladata akun uudelleen, jos generaattori ja latausjärjestelmä eivät ole vaurioituneet.[9]