Kýthnos

Väestö
Sijainti	37°23′00″N, 24°25′00″E, Kýthnos; Kéa-Kýthnos, Etelä-Egean saaret; Kreikka
Saariryhmä	Kykladit
Korkein kohta	Profítis Ilías, 336 m
Pinta-ala	99,432 km²
Asukasluku	1 310
Kieli	kreikka

Kýthnos (kreik. Κύθνος; transl. myös Kíthnos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 99,432 neliökilometriä ja asukasluku 1 310 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Kýthnos kuuluu Kýthnoksen kuntaan, Kéa-Kýthnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Kýthnoksen kylä.^[1]

Maantiede

Kýthnos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Se kuuluu Kykladien luoteisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Kéa pohjoispuolella ja Sérifos eteläpuolella.

Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (336 metriä).

Hallinto ja kylät

Pääartikkeli: Kýthnoksen kunta

Kýthnos kuuluu hallinnollisesti Kýthnoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.^[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä Kýthnoksen kylä eli Chóra (561 asukasta), pääsatama Mérichas (369), Dryopída (325) ja Loutrá (81).^[1] (Katso myös: Luettelo Kýthnoksen kunnan kylistä.)

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Kythnos

Antiikin ajan Kythnoksen poliksen eli kaupunkivaltion kaupunkikeskus sijaitsi saaren länsirannikolla lähellä nykyistä Mérichasta. Sen akropoliilla on muun muassa julkisten rakennusten ja pyhäköiden sekä muurien jäänteitä. Saari ei ollut historiassa kovin suuressa osassa. Sen tiedetään lähettäneen laivoja Salamiin meritaisteluun vuonna 480 eaa. kreikkalaisten puolella sekä olleen tämän jälkeen mukana Ateenan johtamassa Deloksen meriliitossa.^[2]^[3]

Myöhempi historia

Myöhempi historia seuraa lähisaarten kuten Kéan vaiheita. Venetsialaiset valtasivat saaren vuonna 1207 ja osmanit vuonna 1537. Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821.^[4] Vielä 1800-luvulla saari tunnettiin nimellä Thermia saaren koillisosassa olevien kuumien lähteiden mukaan.^[3]

Nähtävyydet

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Katafýkin luola Dryopídassa, venetsialaisaikainen linna (Kástro) saaren pohjoisosassa, saaren antiikin aikaisen kaupungin arkeologinen alue Vryókastro lähellä Mérichasta, sekä Chóran kylässä olevat antiikin aikaiset jäänteet.^[4]^[5]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”501 Kythnos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ ^a ^b Smith, William: ”Cythnus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ ^a ^b ”Kythnos”, Greek Island Hopping 2008, s. 268–270. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
↑ Merichas Village Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kýthnos Wikimedia Commonsissa

Kykladit

Pääsaaret	Amorgós Anáfi Ándros Antíparos Delos Folégandros Íos Kéa Kímolos Kýthnos Mílos Mýkonos Náxos Páros Santoríni Thíra Sérifos Sífnos Síkinos Sýros Tínos
Muut suuremmat saaret	Antímilos Despotikó Donoúsa Gyáros Irakleiá Káto Koufonísi Kéros Koufonísi Makrónisos Nikoúria Pacheiá Polýaigos Ríneia Schoinoúsa Thirasía
Pienet saaret	Agía Kalí Agía Paraskeví Ágios Andréas, Kímolos Ágios Andréas, Koufonísia Ágios Artémios Ágios Efstáthios Ágios Geórgios Ágios Ioánnis Ágios Nikólaos, Makáres Ágios Nikólaos, Thíra Ágios Spyrídonas Akráthi Almyronísi Anánes Áno Antikéri Ánydros Árgilos Askaniá Áspro Aspronísi, Santoríni Aspronísi, Schoinoúsa Avelonísia Megálos Avelás Mikrí Akradiá Avoladonísi Báos Christianí Daskalió Diakoftó Didými Dipló Drakonísi Dryonísi Dýsvato Escháti Evriókastro Filídi Foínisses Ftená Foúis Gaïdouronísi Galiátsos Gavrionísia Akamátis Alidonísi Gáidaros Megálo Platý Prásso Tourlítis Glarómpouta Glaronísi, Gyáros Glaronísi, Koufonísia Glaronísi, Sérifos Glaronísia Gramvoússa Kalógeroi, Kímolos Kalógeroi, Tínos Kalógeros Kampána Káravos Kardiótissa Kasséles Káto Antikéri Kávouras, Antíparos Kávouras, Mýkonos Kitrianí Klidoúra Klimatónisa Kounelonísi Krommýdi Ktapódia Lazaronísi Lázaros Makáres Makrá Makronísi Manolonísi Mantó Marmaronísi Mavronísi Megáli Pláka Megálo Viókastro Megálos Refmatiáris Mikrí Pláka Mikronísi Mikró Viókastro Mikrós Avelás Mikrós Refmatiáris Moschonás Náta Néa Kaméni Ofeidoússa Palaiá Kaméni Panagía Panteronísi Paximádi Petalídi, Íos pohj. Petalídi, Íos loun. Pipéri Pláka Plakí Planítis Porí Práso Prasonísi, Íos Prasonísi, Kímolos Prasoúra Psathonísi, Íos Psathonísi, Sýros Revmatonísi Revmatonísia Sáliagkos Schinonísi Serifopoúla Sfontíli Skylonísi Strongylí, Antíparos Strongylí, Makáres Strongyló, Sýros Ermoúpoli Strongyló, Sýros Poseidonía Tetartonísi Theotókos Thermonísia Tigáni Toúrlos, Antíparos Toúrlos, Páros Tragonísi Tría Adélfia Tsimintíri Tsouloúfi Varvaronísi Varvaroúsa Venétiko Voúlgari Vous Vryokastráki

[Elstat-1] Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)

[Hansen-2] Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”501 Kythnos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1

[Smith-3] Smith, William: ”Cythnus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[GIH-4] ”Kythnos”, Greek Island Hopping 2008, s. 268–270. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2

[5] Merichas Village Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

Sijainti	37°23′00″N, 24°25′00″E, Kýthnos Kéa-Kýthnos, Etelä-Egean saaret Kreikka
Saariryhmä	Kykladit
Korkein kohta	Profítis Ilías, 336 m
Pinta-ala	99,432 km²