Laaksolahti

Laaksolahti
Dalsvik
Kaupungin kartta, jossa Laaksolahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Laaksolahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Leppävaara[1]
Kaupunginosa nro 60[2]
Pinta-ala 6,3 km² [3]
Väkiluku 11 320[4] (31.12.2023)
Osa-alueet Jupperi, Lähderanta, Veininlaakso[5]
Postinumero(t) 02730, 02710, 02620, 02720 (Lähderanta)
Lähialueet Viherlaakso, Karakallio, Lippajärvi, Linnainen

Laaksolahti (ruots. Dalsvik) on Espoon Suur-Leppävaaraan kuuluva kaupunginosa, joka sijaitsee Viherlaakson ja Karakallion naapurissa, Leppävaaran luoteispuolella.[2] Laaksolahden kaupunginosa koostuu kolmesta pienalueesta: Jupperi, Lähderanta ja Veininlaakso.[5] Vuodenvaihteessa 2018–2019 Laaksolahdessa asui yhteensä 11 240 henkeä, joista Veininlaaksossa 4 047, Lähderannassa 1 759 ja Jupperissa 5 434 asukasta.[6]

Suurin osa Laaksolahden asunnoista on rakennettu 1960-luvun jälkeen. Yleisin rakennustyyppi alueella on erilliset pientalot.[7]

Puiden reunustama rantakuja Jupperintieltä Pitkäjärvelle Jupperin osa-alueella.

Tilastokeskuksen mukaan Laaksolahti (02730 Espoo) on mediaanituloiltaan Suomen neljänneksi suurituloisin postinumeroalue.[8]

Presidentti Sauli Niinistö on asunut Laaksolahdessa.[9]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laaksolahden nimi pohjautuu Dalsvikin torppaan. Torpannimi pohjautui läheisen lahden vanhaan nimeen Dalswiken, josta on asiakirjaviitteitä 1700-luvulta. Suomenkielinen käännösnimi otettiin käyttöön 1940-luvulla alueen palstoituksen jälkeen. Vuonna 1975 nimiparista Laaksolahti – Dalsvik tuli kaupunginosan nimi.[10]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alkupuolella pieniä taajamia syntyi eri puolilla Espoota. Erityisesti Dalsvikin ja Jupperin tilojen maita palstoitettiin huvila-asukkaille.[11]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkiluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laaksolahden väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 5 841
1980
  
 6 303
1985
  
 7 076
1990
  
 7 560
1995
  
 7 640
2000
  
 8 496
2005
  
 9 313
2010
  
 10 129
2015
  
 10 989
2020
  
 11 222
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Aluejakokartat - Suuraluejakokartta 1.1.2006 (pdf: 747 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Arkistoitu 5.2.2015. Viitattu 29.8.2013.
  2. ↑ a b Aluejakokartat - Tilastoaluejakokartta 1.1.2006 (pdf: 755 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Arkistoitu 5.2.2015. Viitattu 29.8.2013.
  3. ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  4. ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
  5. ↑ a b Aluejakokartat - Pienaluejakokartta 1.1.2006 (pdf: 783 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 29.8.2013.
  6. ↑ Espoon vuodenvaihteen asukasluku 2018 / 2019 (pdf: 250 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Arkistoitu 22.9.2020. Viitattu 8.2.2020.
  7. ↑ Westendin asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Arkistoitu 13.5.2021. Viitattu 1.2.2015.
  8. ↑ Talouksien käytettävissä olevat rahatulot, 2017 2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.2.2020.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Sauli Niinistö lähtee Laaksolahdesta Länsiväylä. 1.3.2012. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 22.12.2015.
  10. ↑ Ukskoski, Laura: Laaksolahden nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
  11. ↑ Maatilojen Espoo, s. 24. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
  12. ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Luoma-aho, Timo T.: Laaksolahti – Pitkäjärven syleilyssä. Laaksolahden huvilayhdistys 50 vuotta. Espoon kaupunginmuseo 1993. ISBN 9518572321.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.