Lahut
| Lahut | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
| Kielet | lahu | |||||||||||||||
| Uskonnot | perinteinen usko, kristinusko, buddhalaisuus | |||||||||||||||
Lahut ovat etninen ryhmä, jomka asuttaa lähinnä Kiinan Yunnanin provinssia. Heitä asuu pienemmissä määrin kuitenkin myös Burman Shanista, Luoteis-Laosista, Pohjois-Thaimaasta ja Luoteis-Vietnamista. Lahun kieli kuuluu lolo-burmalaisiin kieliin. Lahuista noin 420 000 asuu Kiinassa, 150 000 Burmassa, 10 000 Laosissa, 65 000 Thaimaassa ja 5 000 Vietnamissa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antropologit ja historioitsijat uskovat lahujen polveutuneen historiallisesta qiang-kansasta Tiibetin ja Qinghain ylängöllä. 200-400-luvuilla heitä alkoi muuttaa Yunnanin Dalin alueelle. Sieltä muuttoliike jatkui, mikä myös erotti lahut kolmeen eri ryhmään. Lahu nat suuntasivat länteen, lahu shit ja lahu nhat itään. Uusilla alueillaan heitä hallitsivat thaikieliset kansat, joiden valta kuitenkin siirtyi kiinalaisille Ming- ja Qing-dynastioiden aikana. 1700-lulta 1900-luvulle lahut kapinoivat useita kertoja kiinalaisia vastaan, mutta kiinalaiset onnistuivat aina kukistamaan heidät. Osa lahuista pakenikin kiinalaisvaltaa etelään Thaimaahan, Laosiin ja Vietnamiin.[1]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voimakkaimpia kiinalaisvaikutteita saaneilla lahualueilla Yunnanissa lahut harjoittavat lähinnä riisinviljelyä. Lisäksi kasvatetaan hedelmäpuita, teetä ja kasviksia. Etelämpänä jossa vieraammat vaikutteet eivät ole niin vahvoja harjoitetaan edelleen kaskiviljelyä. Täälläkin lahut kasvattavat riisiä, mutta sitä kasvatetaan kuivilla alueilla vesialtaiden sijaan. Lisäksi he kasvattavat porsaita ja vesipuhveleita.[1]
Lahujen uskonto on saanut vaikutteita monilta eri tahoilta ja se onkin sekoitus perinteistä animismia, johon on tullut lisänä tapoja protestanttisesta kristinuskosta ja katolilaisista tavoista, jotka ovat tulleet lähetyssaarnaajien mukana. Lisäksi vaikutteita on tullut mahajana- ja theravada-buddhalaisuudesta. Uskontoon kuuluvien henkien kanssa yhteydessä olivat shamaanit, jotka ovat nykyisin joissain kylissä korvautuneet lähetyssaarnaajilla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 190–192. Greenwood Press, 1998. ISBN 0-313-28853-4 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]