Laistrygonit
Laistrygonit (m.kreik. Λαιστρυγόνες, Laistrugónes, lat. Laestrygones) oli kreikkalaisessa mytologiassa jättiläisten kansa, joka harrasti ihmissyöntiä ja kuvattiin muutenkin äärimmäisen barbaariseksi. He eivät harjoittaneet maanviljelyä vaan ainoastaan karjankasvatusta. Laistrygonien esi-isäksi mainitaan Laistrygon, Poseidonin ja Gaian poika.
Harharetkillään Odysseus poikkesi heidän maahansa sen jälkeen, kun hän oli lähtenyt Aioloksen saarelta, ja ennen kuin hän oli vieraillut Kirken luona Aiaian saarella. Hän menetti täällä suuren osan miehistöstään ja laivansa, jotka laistrygonit rikkoivat, yhtä lukuun ottamatta.
Laistrygonien kaupungin nimeksi kerrotaan Lamos[1], ja heidän kuninkaakseen nimetään Antifates, jonka tytär tapasi Odysseuksen tiedustelijat Artakian lähteellä[2]. Tytär toi tiedustelijat isänsä luo, joka söi yhden heistä herkkupalanaan. Homeroksen versiossa annetaan ymmärtää, että kaupunki, johon Odysseus rantautui, olisikin Telepylos, ja Lamos laistrygonien kuninkaan nimi[3].
Odysseus onnistui pakenemaan pienen osan kumppaneistansa kanssa alukselleen, joka ainoana oli ankkuroitu sataman ulkopuolelle laistrygonien tuhotessa kaikki satamassa olevat alukset miehistöineen heittämällä niitä kalliolta valtavilla kiven järkäleillä.[3]
Laistrygonien maan sijainti ei ole tiedossa, mutta myöhemmät kreikkalaiset sijoittivat sen Sisiliaan, ja siellä erityisesti Etnan juurelle. Tosin viitteet maahan, jossa aurinko ei koskaan laskenut – Helios pysähtyi siellä tarun mukaan sekä matkallaan länteen että palatessaan takaisin itään – antaa ymmärtää sen sijainneen hyvinkin pohjoisessa, mutta siinäkin tapauksessa, että Odysseus olisi käyttänyt itäistä reittiä, maa on sijoitettu Mustanmeren rannikoille.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ovidius, Muodonmuutoksia xiv.223–241 (engl. käännös)
- ↑ Apollodoros, Kirjasto Epitomi 7.12 (engl. käännös)
- ↑ a b Homeros, Odysseia 10.76–132 (engl. käännös)
