Lampsakos

Lampsakos
Λάμψακος
Sijainti

Lampsakos
Koordinaatit 40°20′48″N, 26°41′56″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Lapseki, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 654/653 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Troas, Myysia
Aiheesta muualla

Lampsakos Commonsissa

Lampsakos (m.kreik. Λάμψακος, lat. Lampsacus, Lampsacum)[1] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[2][3][4] Se sijaitsi lähellä nykyistä Çanakkalen maakunnan Lapsekia.[5][6]

Lampsakos oli joonialainen kreikkalainen siirtokunta. Se oli eri aikoina Lyydian, Persian, Ateenan ja Spartan alaisena. Noin vuonna 190 eaa. kaupungista tuli Rooman liittolainen.[3][4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampsakos sijaitsi Troaksessa Myysiassa Hellespontoksen etelärannalla vastapäätä Traakian Khersonesoksen Kallipolista ja Aigospotamoita. Kaupungissa kerrotaan olleen hyvä satama.[3][4][7]

Lampsakoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä. Sen alueella sijaitsi muun muassa Kolonai, joka oli Lampsakoksen alainen polis ja mahdollisesti sen siirtokunta. Alueen muiksi asutuksiksi mainitaan Abarnis (Abarnos), Iolkos ja Myrmissos. Lännessä Lampsakoksen alue rajautui Perkoten poliksen alueeseen ja koillisessa Paisoksen poliksen alueeseen.[2] Lampsakoksen seudun varhaisempi nimi oli Bebrykia (Βεβρυκία), mikä johdettiin mahdollisesti alueelle asettuneesta traakialaisesta Bebrykes-heimosta. Myöhemmin alue tunnettiin nimellä Abarnis tai Aparnis. Seutu oli antiikissa kuuluisa hyvästä viinistään.[2][4][8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaainen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampsakos oli yksi Hellespontoksen rannikon merkittävimpiä kreikkalaiskaupunkeja.[4] Asutuspaikan varhaisempi nimi oli Pityoessa (Πιτυόεσσα) tai Pityeia (Πιτύεια), joista jälkimmäisen Homeros mainitsee.[2][9] Paikalle perustettu Lampsakoksen kaupunki oli joonialainen Fokaiasta tulleiden asuttajien perustama siirtokunta.[2] Strabon sanoo ilmeisesti virheellisesti, että siirtokuntalaiset olivat tulleet Miletoksesta.[2][4][10] Kaupunki perustettiin arkaaisella kaudella vuonna 654/653 eaa.[2] Sen kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Lampsakēnos (Λαμψακηνός), myöhemmin latinaksi Lampsacenus.[4]

Lampsakoksessa lyöty kultastateeri, n. 394–350 eaa. Kuvituksessa seppelöity Zeuksen pää sekä Pegasoksen etuosa.

Lampsakosta hallitsi alun perin kuningas, eli se oli valtiomuodoltaan basileia. 500-luvulla eaa. Lampsakos oli Lyydian alaisuudessa.[2] Herodotos kertoo, että Miltiades vanhempi, joka oli asettunut tyranniksi Traakian Khersonesokselle, ryhtyi sotaan lampsakoslaisia vastaan. Lampsakoslaiset kuitenkin yllättivät hänet ja ottivat hänet vangiksi. He kuitenkin pelkäsivät Kroisosta, joka tuki Miltiadesta, ja vapauttivat hänet.[11] Kaupunki löi omaa elektrumista tehtyä rahaa noin vuosina 525–500 eaa.[2]

Lampsakos tuli Persian valtaan sen kukistettua Lyydian vuonna 547 eaa. Tämän jälkeen sitä hallitsivat tyrannit. Vuonna 499 eaa. Lampsakos liittyi Joonian kapinaan persialaisia vastaan. Persialaiset valtasivat kaupungin takaisin Dauriseen johdolla vuonna 498/497 eaa.[2][12] Noihin aikoihin kaupunkia hallitsi kuitenkin edelleen paikallinen tyranni, Hippokles. Hänen poikansa Aiantides nai Arkhediken, Ateenan tyranni Hippiaan tyttären.[4][13] Suunnilleen samoihin aikoihin sijoittunee Euagonin yritys vallata kaupungin linnavuori ja nostaa itsensä tyranniksi.[4][14]

Klassinen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 464 eaa. Persian kuningas antoi Lampsakoksen Ateenasta maanpakoon lähteneelle Themistokleelle, jotta tämä ”saisi sen alueelta viiniä”.[2][4][15] Jossakin välissä Lampsakos liittyi Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se esiintyy liiton verotusluettoissa useita kertoja vuosina 453/452–425/424 eaa.,[2] ja maksoi jäsenyydestä 12 talenttia kultaa vuodessa. Lampsakos löi omaa rahaa jälleen noin vuodesta 450 eaa. lähtien. Vuonna 430/429 eaa. Paisoksen ja mahdollisesti myös Kolonain asukkaat pakkosiirrettiin Lampsakokseen.[2]

Lampsakos kapinoi Ateenaa vastaan sen epäonnistuneen Sisilian sotaretken jälkeen vuonna 411 eaa., ja liittyi Persian ja Spartan puolelle. Koska kaupungilla ei ollut tuohon aikaan kaupunginmuureja, ateenalaiset saivat helposti vallattua sen takaisin Strombikhideen johdolla. Spartalaiset valtasivat sen puolestaan Aigospotamoin taistelun alla vuonna 405 eaa. Lysandroksen kohdolla.[2][3][4][16]

Lampsakoksessa Memnon Rhodoslaisen aikana 300-luvun eaa. puolivälissä lyöty raha. Kuvituksessa Helioksen pää ja ruusu.

Lampsakos säilyi Spartan valtapiirissä noin vuoteen 395 eaa. saakka. Vuodesta 394 eaa. lähtien kaupunki löi samanlaista rahaa kuin Rhodos, Efesos, Samos ja eräät muut kaupungit, ja vaikuttaa olleen niiden kanssa rahaliitossa.[2] Vuoden 387/386 eaa. Antalkidaan rauhassa Lampsakos tuli jälleen Persian vallan alle. Ateenalaiset valtasivat kaupungin vuosien 357–355 eaa. liittolaissodassa Khareen johdolla. Jossakin vaiheessa 300-lukua eaa., kenties noin vuonna 355 eaa., kaupunkia hallitsi tyrannina Astyanaks, joka syöstiin vallasta ja surmattiin. Hieman myöhemmin Euaion yritti nostaa itsensä tyranniksi. 340-luvulla eaa. kaupunkia hallitsi Memnon Rhodoslainen.[2]

Hellenistiseltä kaudelta myöhäisantiikkiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellenistisen kauden alussa noin vuodesta 310 eaa. lähtien kaupunki oli sympoliteiassa Ilionin kaupungin kanssa sekä osa niin kutsuttua Ilionin liittoa. Hellenistiseltä kaudelta ovat peräisin myös ensimmäiset varmat viitteet siitä, että kaupunkia hallittiin demokratiana. Siellä tiedetään olleen muun muassa neuvosto (būlē) ja kansankokous (dēmos).[2]

Myöhemmin lampsakoslaiset joutuivat puolustamaan kaupunkiaan seleukidien Antiokhos III:n hyökkäyksiä vastaan. Tämän vuoksi he liittoutuivat Rooman kanssa noin vuonna 190 eaa.[4][17] Lampsakos kukoisti roomalaisella kaudella ainakin Strabonin aikana. Roomalaisen keisarikauden rahoja kaupunki löi Augustuksen ajasta ajanlaskun alun tienoilta Gallienuksen aikaan vuosiin 253–268 saakka.[4]

Nykyinen Lapseki on säilyttänyt kaupungin antiikin aikaisen nimen muuttuneessa muodossa.[2]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampsakos tunnettiin antiikissa Priapoksen kultin keskuksena. Tämän uskottiin syntyneen siellä Afroditesta.[4][18] Koko seudun uskottiin saaneen Abarnis tai Aparnis -nimensä siitä, että Afrodite kielsi (ἀπαρνεῖσθαι, aparneisthai) synnyttäneensä Priapoksen.[4][19][20]

Kaupungista oli kotoisin lukuisia oppineita, kirjailijoita ja taiteilijoita. Näihin lukeutuvat muun muassa historioitsija Kharon, reettori ja sofisti Anaksimenes ja kuvanveistäjä Aristokles. Filosofeista kaupungista olivat kotoisin muun muassa Metrodoros vanhempi ja Straton sekä jo mainittu Euaion, joka kuului Platonin oppilaisiin. Kaupungista oli kotoisin myös suuri joukko epikurolaisen koulukunnan filosofeja, kuten Metrodoros nuorempi, Batis, Leonteus, Themista, Idomeneus, Kolotes ja Polyainos. Lampsakoslainen oli myös varhaiskristillinen viinin suojeluspyhä Tryfon.

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampsakoksesta on säilynyt vain vähän antiikin aikaisia jäänteitä. Vielä 1800-luvulla niitä oli jäljellä jonkin verran enemmän. Näihin lukeutui muun muassa muurien sekä joidenkin muiden rakennusten osia.[2][3] Kaupunkiin liittyen on löydetty lukuisia piirtokirjoituksia, jotka ajoittuvat hellenistiselle ja roomalaiselle kaudelle.[2]

Kirjallisista lähteistä kaupungissa tiedetään olleen akropolis eli linnavuori. Kaupungilla ei ollut muureja ainakaan vuonna 411 eaa., jolloin ateenalaiset valtasivat sen. Ensimmäiset muurit rakennettiin ateenalaisten johdolla vuonna 409 eaa. Priapoksen kultin lisäksi kaupungissa tiedetään olleen ainakin Dionysokselle omistettu kultti ja näin myös pyhäkkö.[2]

Lampsakoksessa oli Lysippoksen veistämä leijonaa esittänyt veistos, jonka Agrippa vei Roomaan koristamaan Campus Martiusta.[4][21] Thukydides näki kaupungissa Hippiaan tyttären Arkhediken haudan.[4][13] Kaupungin lyömiä rahoja on säilynyt lukuisia.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 1.24; Pomponius Mela: De situ orbis 1.19.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”748 Lampsakos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  3. ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LAMPSAKOS (Lapseki) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Smith, William: ”Lampsacus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Pityoussa/Lampsacus Pleiades. Viitattu 2.11.2020.
  6. ↑ Lampsacus/Pityoussa (Mysia) 255 Lapseki/Çanakkale - Λάμψακος ToposText. Viitattu 2.11.2020.
  7. ↑ Strabon: Geografika 13.1.18.
  8. ↑ Vrt. Hekataios, fragmentti 207; Kharon, fragmentit 115, 119; Ksenofon: Anabasis 7.8.1; Polybios: Historiai 5.77; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.18, 5.40; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.2.2.
  9. ↑ Homeros: Ilias 2.829.
  10. ↑ Strabon: Geografika 13 s. 589; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.40; Plutarkhos: Naisten rohkeita tekoja (Mulierum virtutes) 18.
  11. ↑ Herodotos: Historiateos 6.37–38.
  12. ↑ Herodotos: Historiateos 5.117.
  13. ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 6.59.
  14. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 11.508.
  15. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.138; Athenaios: Deipnosofistai 1.29; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.57; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Themistokles 29; Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Themistokles 10; Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.8.
  16. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.62.
  17. ↑ Titus Livius: Rooman synty 33.38, 35.42, 43.6; Polybios: Historiai 21.10.
  18. ↑ Athenaios: Deiposofistai 1.30; Pausanias: Kreikan kuvaus 9.31.2; Apollonios Rhodoslainen: Argonautika 1.983; Ovidius: Fasti 6.345; Vergilius: Georgica 4.110.
  19. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἀπαρνέομαι A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  20. ↑ Theofrastos: Kasvioppi (Historia plantarum) 1.6, 13.
  21. ↑ Strabon: Geografika 13 s. 589

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]