Lapinnokiperhonen

Lapinnokiperhonen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Heinäperhoset Satyrinae
Tribus: Satyrini
Suku: Nokiperhoset Erebia
Laji: pandrose
Kaksiosainen nimi

Erebia pandrose
(Borkhausen, 1788)

Katso myös

  Lapinnokiperhonen Wikispeciesissä
  Lapinnokiperhonen Commonsissa

Lapinnokiperhonen (Erebia pandrose) on täpläperhosten heimoon ja heinäperhosten alaheimoon kuuluva pienehkö päiväperhonen. Laji esiintyy palearktisella alueella.

Lapinnokiperhosen levinneisyys ulottuu laikuttaisesti Keski- ja Etelä-Euroopan korkeisiin vuoristoihin, Fennoskandian vuoristo- ja tunturialueille, Kuolan niemimaalle sekä Keski-Aasiaan. Suomessa laji esiintyy suunnilleen napapiirin pohjoispuolella, paikoitellen etelämpänäkin Pudasjärvellä ja Kuusamossa.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siipien alapuolta

Lapinnokiperhosen etusiiven pituus on yleensä 20–25 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 34,5–44,5 mm. Siipien yläpuolen pohjaväri on koirailla harmahtavan ruskea, naarailla vaaleampi. Etusiipien yläpuolen postdiskaalialan ruskeankeltainen juova on leveä ja sen sisäreunassa on usein kapea tumma juova. Ruskeankeltaisen juovan keskellä on koirailla terättömiä mustia silmätäpliä. Takasiipien yläpuolella koirailla on yleensä muutamia mustia täpliä, mutta ne voivat myös puuttua kokonaan. Naarailla etusiiven yläpuolen täplät puuttuvat joskus ja takasiiven yläpuolelta ne puuttuvat yleisesti. Takasiiven alapuolen pohjaväri on koirailla hopeanharmaa, naarailla kellahtavanharmaa. Siinä on näkyvissä leveä keskijuova, jonka reunat erottuvat tummanruskeina ohuina juovina. Naarailla leveä keskijuova on usein tummempi kuin koirailla.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinnokiperhosen elinympäristöä ovat Keski- ja Etelä-Euroopassa vuoristojen kiviset rinteet ja alppiniityt 2 000 metrin korkeudelta ylöspäin. Fennoskandiassa laji esiintyy tuntureiden koivuvyöhykkeessä ja niityillä, kangasmailla, soiden laitamilla ja jokivarsiniityillä.

Lentoaika ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoaika on kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle riippuen esiintymisalueesta. Lentoaika Suomessa on keskimäärin kesäkuun lopulta heinäkuun puoliväliin. Laji talvehtii kahdesti toukkana.

Toukan ravintokasveja ovat nadat (Festuca) ja nurmikat (Poa).

  • Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6
  • Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]