Lapinnokiperhonen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
Alaheimo: | Heinäperhoset Satyrinae |
Tribus: | Satyrini |
Suku: | Nokiperhoset Erebia |
Laji: | pandrose |
Kaksiosainen nimi | |
Erebia pandrose |
|
Katso myös | |
Lapinnokiperhonen Wikispeciesissä |
Lapinnokiperhonen (Erebia pandrose) on täpläperhosten heimoon ja heinäperhosten alaheimoon kuuluva pienehkö päiväperhonen. Laji esiintyy palearktisella alueella.
Lapinnokiperhosen levinneisyys ulottuu laikuttaisesti Keski- ja Etelä-Euroopan korkeisiin vuoristoihin, Fennoskandian vuoristo- ja tunturialueille, Kuolan niemimaalle sekä Keski-Aasiaan. Suomessa laji esiintyy suunnilleen napapiirin pohjoispuolella, paikoitellen etelämpänäkin Pudasjärvellä ja Kuusamossa.
Lapinnokiperhosen etusiiven pituus on yleensä 20–25 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 34,5–44,5 mm. Siipien yläpuolen pohjaväri on koirailla harmahtavan ruskea, naarailla vaaleampi. Etusiipien yläpuolen postdiskaalialan ruskeankeltainen juova on leveä ja sen sisäreunassa on usein kapea tumma juova. Ruskeankeltaisen juovan keskellä on koirailla terättömiä mustia silmätäpliä. Takasiipien yläpuolella koirailla on yleensä muutamia mustia täpliä, mutta ne voivat myös puuttua kokonaan. Naarailla etusiiven yläpuolen täplät puuttuvat joskus ja takasiiven yläpuolelta ne puuttuvat yleisesti. Takasiiven alapuolen pohjaväri on koirailla hopeanharmaa, naarailla kellahtavanharmaa. Siinä on näkyvissä leveä keskijuova, jonka reunat erottuvat tummanruskeina ohuina juovina. Naarailla leveä keskijuova on usein tummempi kuin koirailla.
Lapinnokiperhosen elinympäristöä ovat Keski- ja Etelä-Euroopassa vuoristojen kiviset rinteet ja alppiniityt 2 000 metrin korkeudelta ylöspäin. Fennoskandiassa laji esiintyy tuntureiden koivuvyöhykkeessä ja niityillä, kangasmailla, soiden laitamilla ja jokivarsiniityillä.
Lentoaika on kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle riippuen esiintymisalueesta. Lentoaika Suomessa on keskimäärin kesäkuun lopulta heinäkuun puoliväliin. Laji talvehtii kahdesti toukkana.
Toukan ravintokasveja ovat nadat (Festuca) ja nurmikat (Poa).