Lasisiipiset | |
---|---|
Vattulasisiipi (Pennisetia hylaeiformis) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Lasisiipismäiset Sesioidea |
Heimo: |
Lasisiipiset Sesiidae Boisduval, 1828 |
Alaheimot | |
|
|
Katso myös | |
Lasisiipiset (Sesiidae) on perhosten heimo. Siihen kuuluu maailmassa runsaat 1 300 lajia noin 150 suvussa. Mimikry on heimossa yleistä ja monet lajeista näyttävätkin ensisilmäykseltä enemmän pistiäisiltä kuin perhosilta.
Aikuiset perhoset ovat aktiivisia päiväsaikaan. Ne ovat väritykseltään tummia ja etenkin takaruumiissa on yleensä keltaisia, kellertäviä tai punaisia poikkiraitoja, joiden ansioista perhosesta saa pistiäismäisen vaikutelman. Vartalo on pituuteensa nähden kapea. Siivet ovat kapeat ja usein suurelta osin läpinäkyvät, mutta etusiivissä voi olla kuviointia tai ne voivat olla jopa kokonaan suomujen peittämät.[1][2]
Muutamat lajit ovat viljelyskasvien tuholaisia[3]. Toukat elävät kaivertamissaan käytävissä puuvartisten ravintokasvien oksien tai rungon sisällä tai juuristoissa, samaan tapaan kuin lasisiipisille läheistä sukua olevien puuntuhoojamaisten perhosten toukat. Aikuisen perhosen kuoriuduttua tyhjä kotelo työntyy osittain ravintokasvin ulkopuolelle.lähde?
Suomessa on tavattu 17 lasisiipilajia[4][5] Vuoden 2010 Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa yksi laji on katsottu erittäin uhanalaiseksi (EN), kaksi lajia silmälläpidettäviksi (NT) ja yksi laji puutteellisesti tunnetuksi (DD)[6]. Lisäksi yksi lasisiipi on rauhoitettu Suomessa luonnonsuojeluasetuksella[7].