Laukkayökkönen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Yökköset Noctuidae |
Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
Suku: | Hydraecia |
Laji: | nordstroemi |
Kaksiosainen nimi | |
Hydraecia nordstroemi |
|
Katso myös | |
Laukkayökkönen (Hydraecia nordstroemi) on yleisehkö, joskin Suomessa levinneisyydeltään lounainen ja eteläinen yöperhonen.
Laukkayökkönen muistuttaa hyvin paljon varsiyökköstä (Hydraecia micacea) sekä hierakkayökköstä (Hydraecia ultima). Lajin määrittämisen haastavuutta kuvannee, että laukkayökkönen erotettiin varsiyökkösestä omaksi lajikseen vasta vuonna 1952.[2]
Etusiipien pohjaväri on yleensä vaalean punertavan ruskea, joskus jopa kellansävyinen, mutta toisaalta joskus myös tumman harmahtavan ruskea. Siiven tyviosassa on hieman mutkitteleva sisempi poikkiviiru ja ulompana viistosti siiven takareunasta kärkeä kohti suuntautuva ulompi poikkiviiru. Ulompi poikkiviiru tekee ennen siiven etureunaa jyrkän mutkan sisäänpäin ennen päättymistään. Siiven etureunassa on tumma täplä, joka sijoittuu hieman lähemmäs siiven kärkeä kuin mihin ulompi poikkiviiru päättyisi ellei kaartuisi sisäänpäin. Ulommasta poikkiviirusta siiven keskiosaan suuntautuu tumma varjostuma, joka ei ulotu sisempään poikkiviiruun saakka. Rengas- ja munuaistäplät ovat siiven pohjavärin väriset, mutta erottuvat tumman reunuksensa vuoksi. Takasiivet ovat vaaleat, joskin vaihtelevasti kehnäiset. Niiden poikki kulkee tummempi kaarijuova, mutta keskipilkku puuttuu sekä siiven ylä- että alapinnalta. Laji on 29–37 mm siipivälillään keskimäärin pienempi kuin varsiyökkönen.[3][2]
Laukkayökkönen vaikuttaa olevan levinneisyydeltään eurooppalainen.[2] Suomessa lajin levinneisyys keskittyy täysin rannikkoseudulle. Havaintoja on Ahvenanmaalta sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Etelä-Karjalan rannikoilta ja rannikon tuntumasta. Lisäksi Pohjanmaalta tunnetaan vanhempi havainto. Perhoset aloittavat lennon muita Hydraecia-lajeja aikaisemmin jo heinäkuun alkupuolella ja lentoaika jatkuu syyskuun lopulle.[4][2]
Laukkayökkönen elää kallioisilla tai hiekkaisilla rannoilla, rantaniityillä sekä luodoilla. Se on hyvin paikoittainen ja esiintymät keskittyvät vahvasti rantavyöhykkeelle. Sopivalla paikalla yksilömäärä voi kuitenkin olla melko suuri. Perhoset tulevat valolle ja harvemmin syötille. Toukka elää ruoholaukan sipulissa. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[2]
Toukka elää ainoastaan ruoholaukalla (Allium schoenoprasum).[2]