Lauri Törhönen

Lauri Törhönen
Lauri Törhönen Helsingin kirjamessuilla 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt	16. elokuuta 1947 (ikä 77) Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	elokuva- ja televisio-ohjaaja, elokuvataiteen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Taideteollinen korkeakoulu (TaiK 1976)
Instituutti	Turun yliopisto
Palkinnot	elokuvataiteen valtionpalkinto 1989 ja 2007 Grand Prix elokuvafestivaaleilta Argentiinasta 2000[1] Topelius-palkinto 2010
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Lauri Ilmari Törhönen (s. 16. elokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja,^[2] joka on toiminut myös elokuvataiteen professorina.^[1] Hänet palkittiin vuosina 1989 ja 2007 elokuvataiteen valtionpalkinnolla.^[3] Törhönen on ohjannut 13 pitkää elokuvaa.

Ohjaaja

Törhönen valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1976.^[4] Ennen ensimmäistä pitkän elokuvan ohjausta (Palava enkeli, 1984) hän toimi muun muassa apulaisohjaajana Helsingissä kuvatuissa amerikkalaiselokuvissa, kuten Warren Beattyn Punaiset (1981) ja Michael Aptedin Gorkin puisto (1983).^[4] Hollywoodilaista agentti- ja trilleri-teemaa Törhönen on myös itse viljellyt omissa elokuvissaan (Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri, 1986; Kasvoton mies, 1995). Törhönen ohjasi neljä Vares-elokuvaa vuosina 2011–2012.

Törhönen on ohjannut Salatut elämät -televisiosarjan jaksoja,^[4] ja hänen poikansa Risto Törhönen esitti sarjassa Niko Vainiota vuosina 2004–2007.

Muu toiminta

Törhönen on toiminut elokuvaohjauksen ja -tuotannon opettajana eri oppilaitoksissa vuodesta 1975 lähtien.^[5] Vuosina 1995–2006^[6] hän toimi Taideteollisen Korkeakoulun elokuvataiteen professorina.^[4][1]

Törhönen on julkaissut viisi romaania. Vuonna 2010 hänen palkittiin Topelius-palkinnolla nuortenromaanista Sello & Pallo.^[7]

Vuosina 1993–2000 Törhönen oli kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Helsingissä.^[5]

Väitöskirja

Törhönen esitti syksyllä 2023 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa väitöstutkielmansa Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit: etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet.^[8] Samuli Tiikkaja ruttasi Helsingin Sanomissa Törhösen väitöskirjan epäakateemisena ja luonnehti Törhösen käytöstä väitöstilaisuudessa: tämä ”kolisteli akateemisen protokollan läpi isännän ottein” kunnioittamatta vastaväittäjää.^[9]

Yliopistonlehtori Sanna Ryynäsen mukaan Törhösen väitöskirjasta puuttuvat tutkimuskysymys, tutkimusmenetelmä ja tieto siitä mitä tutkimusperinnettä se edustaa. Ryynänen ja vararehtori Jaana Erkkilä-Hill pitävät teoksen lähdeviitteitä puutteellisina. Erkkilä-Hillin mukaan taiteelliseen tutkimukseen kuuluva taiteellinen osuus puuttuu Törhösen teoksesta. Ryynäsen mukaan väitöskirjan ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä edustavat muita kuin taiteen alaa ja lisäksi he saattavat olla jäävejä.^[10] Kulttuurintutkimuksen seura piti erityisen vakavina epäilyjä esitarkastajien, psykologian professori emeritus Göte Nymanin (Helsingin yliopisto) ja taideteollisen koulutuksen dosentti Ilkka Huovion (Lapin yliopisto) esteellisyydestä^[11]. Molemmat esitarkastajat olivat olleet mukana väittelijän aiemmassa väitöskirjahankkeessa, josta tuli osa nyt tarkastettua väitöskirjaa^[11]. Ryynänen ja yliopistonlehtori Pauli Rautiainen jättivät Lapin yliopiston rehtorille ilmoituksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä.^[12] Törhösen väitöksen toisen ohjaajan ja väitöstilaisuuden kustoksena eli valvojana toimineen professori Kaarina Määtän mukaan Törhösen väitöskirjatyö ei tieteellisiltä kriteereiltään ole riittävä.^[12]

Lapin yliopisto hylkäsi Lauri Törhösen väitöskirjan 14. joulukuuta 2023. Perusteluna oli, että työ ei täytä väitöskirjalle asetettuja kriteerejä.^[13]

Törhönen teki oikaisuvaatimuksen, jonka tiedekunta hylkäsi^[14]. Sen jälkeen Törhönen vaati oikaisua muutoksenhakulautakunnasta^[14]. Muutoksenhakulautakunnan käsittely on kesken^[14]. Käsittelyn on keskeyttänyt hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaamisen tutkinta, jossa väitöskirjan ohjaajia ja esitarkastajia epäillään piittaamattomuudesta sekä esitarkastajia esteellisyydestä^[14]. HTK-tut­kin­nan ra­port­in mukaan oh­jaa­jat ja esi­tar­kas­ta­jat eivät olleet piit­taa­mat­to­mia tai esteellisiä^[14], ja rehtori Antti Syväjärven päätöksen mukaan esitarkastajat Göte Nyman ja Ilkka Huovio sekä ohjaajat Mauri Ylä-Kotola ja Kaarina Määttä eivät syyllistyneet piittaamattomuuteen^[15].

Syytökset seksuaalisesta häirinnästä

Tammikuussa 2018 Yle julkaisi uutisen, jossa noin 20 haastateltua naista kertoi Törhösen käyttäytyneen häiritsevästi. Käytös näyttää jatkuneen ainakin 1980-luvulta 2000-luvulle. Monet naiset kertoivat Ylelle, että opiskelu elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolla oli ahdistavaa Törhösen käytöksen vuoksi. Törhönen kieltäytyi aluksi kommentoimasta asiaa.^[16] Hän esitti julkisen anteeksipyynnön käytöksestään STT:n kautta 1. helmikuuta 2018.^[17] 18. helmikuuta Arto Nybergin haastattelussa Törhönen myönsi käyttäytyneensä tyhmästi ja harkitsemattomasti, mutta kiisti vakavimmat häirintäsyytökset ja sanoi syyttäjiensä erehtyneen henkilöstä.^[18][19]

Syytösten jälkeen Törhönen erosi Helsingin kaupungin omistaman Kaapelitalo-kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä.^[20]

Filmografia

• Palava enkeli (1984)
• Riisuminen (1986)
• Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri (1987)
• Insiders (1989)
• Ameriikan raitti (1990)
• Requiem (1991)
• Kasvoton mies (1995)
• Hylätyt talot, autiot pihat (2000)
• Raja 1918 (2007)
• Vares – Huhtikuun tytöt (2011)
• Vares – Sukkanauhakäärme (2011)
• Vares – Uhkapelimerkki (2012)
• Vares – Pimeyden tango (2012)

Kirjallinen tuotanto

• Ranskanperunapotku. (Kuvittanut Tarmo Koivisto) Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18257-9
• Potut pottuina. (Kuvat: Eija Lundberg) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22144-9
• Sello & Pallo: Vaaleansininen rakkaustarina. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4936-9
• Kontrapunkti & Voittomaali: Romanssi F-duurissa. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5783-8
• Kotiryssä peilissäni. Helsinki: Auditorium, 2015. ISBN 978-952-7043-32-5
• Elämäni banaanin kuorena. Jyväskylä: Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-368-5
• Mannerheimin kuokkavieras. Jyväskylä: Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-349-4

Lähteet

1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 766–767. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
2. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 956. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
3. Lauri Törhönen Elonetissä. Viitattu 25.11.2013
4. Lauri Törhönen – ohjaaja, käsikirjoittaja Elokuvauutiset. 23.1.2012. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 25.11.2013.
5. Alanen, Nea: Kuka on kohun keskelle joutunut Lauri Törhönen? Aamulehti. 1.2.2018. Arkistoitu 7.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
6. Rehtorin tiedote: Törhösen professuuri ei saanut jatkoaikaa (Internet Archive) 30.3.2006. Taideteollinen korkeakoulu. Arkistoitu 6.9.2007. Viitattu 25.11.2013.
7. Törhönen, Lauri Kirjasampo.fi. Viitattu 6.2.2018.
8. Koivuranta, Riitta: Lauri Törhönen väittelee elokuvista: ”Aiheena olen minä.” Helsingin Sanomat, 30.10.2023, s. B 5. Artikkelin verkkoversio.
9. Tiikkaja, Samuli: Väitöstilaisuus, jota oli tuskallista katsoa. Helsingin Sanomat, 1.11.2023, s. B 3. Artikkelin verkkoversio.
10. Lauri Törhösen väitöskirjan esitarkastajat saattoivat olla jäävejä Yle Uutiset. 2.11.2023. Viitattu 2.11.2023.
11. Lauri Törhösen väitöskirjan arvioinnissa on tehty vakavia virheitä, sanoo kulttuurintutkimuksen seura Yle Uutiset. 15.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
12. Lauri Törhösen väitöstyön ohjaaja sanoo, että työ ei täytä tieteellisiä kriteereitä yle.fi. Viitattu 4.11.2023.
13. Lapin yliopisto hylkäsi Lauri Törhösen väitöskirjan – dekaani: ”Työ ei täytä väitöskirjalle asetettuja kriteerejä” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 14.12.2023.
14. Luulitko, että Lauri Törhösen väitöskirjan tapaus on loppuun käsitelty? Nämä prosessit ovat vielä kesken Yle Uutiset. 30.10.2024. Viitattu 30.10.2024.
15. Lapin yliopisto: Lauri Törhösen väitöskirjatyön ohjauksessa ja esitarkastuksessa ei syyllistytty piittaamattomuuteen Yle Uutiset. 31.10.2024. Viitattu 1.11.2024.
16. Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – "Häirinnästä tuli sukupolvikokemus" Yle Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
17. Lauri Törhönen STT:lle: Pyydän anteeksi iltalehti.fi. Viitattu 2.2.2018.
18. Kanerva, Arla: Seksuaalisesta häirinnästä syytetty elokuvaohjaaja Lauri Törhönen Arto Nybergin ohjelmassa Ylellä: ”Siellä on ollut joku muu kuin minä” Helsingin Sanomat. 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
19. Jäske, Ulla: Ahdistelusta syytetty ohjaaja Lauri Törhönen Ylellä: Kyseessä on ollut joku muu kuin minä Turun Sanomat. 18.2.2018. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
20. Seksuaalisesta häirinnästä syytetty Lauri Törhönen eroaa Kaapelitalon johdosta 2.2.2018. Yleisradion. Viitattu 6.2.2018.

Kirjallisuutta

• ”Kansallisen tabun purkaja”, Lauri Törhösen haastattelu. Filmihullu 2/2000.
• ”Överiteorian äärellä”, Lauri Törhösen haastattelu. Filmihullu 2/2008.

Aiheesta muualla

• Lauri Törhönen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Lauri Törhösen haastattelu, Kirjastokaista-video
• Osa elokuvataiteen opiskelijoista vastustaa Törhösen jatkoa. Helsingin Sanomat 28.2.2006. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lauri Törhösen väitöskirja Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt.
• Videotallenne väitöstilaisuudesta