Layamon oli englantilainen munkki. Hän oli pappina Ernleyssä (Arley Regis) Worchesterissä Walesin rajalla.[1]
Layamon saattoi asuinpaikkakunnallaan tutustua kuningas Arthurin tarinoihin. Hän kirjoitti munkki Wacen kronikkaa Geste des Bretons (1155) hyödyntäen vuoden 1204 jälkeen kronikan Layamon's Brut ('Layamonin Brutus'), jossa hän kertoo englantilaisten jaloista teoista, kuten hän teoksen johdannossa sanoo. Layamonin runoteoksen laajuus on 32 341 säettä, eli se on yli kolme kertaa laajempi kuin Wacen kronikka. Hänen teoksessaan Arthur on ankara saksilainen soturikuningas. Hän lisää tarinaan hengettärien kummilahjat ja uudella tavalla värikkäät kuvaukset pyöreästä pöydästä ja haavoitetun Arthurin pelastumisesta Argante-kuningattaren luo. Runoelma päättyy Arthurin kohottamiseen Englannin ylimmäksi sankariksi. Runoelmasta ei tullut sen saksilaisen hengen vuoksi suosittua, koska silloinen muoti suosi värikkäitä ranskalaishenkisiä sadunomaisia lemmentarinoita, joiden sisältönä kuitenkin myös oli Arthurin tarinoita.[1]
Näyte Layamon Brutuksesta on antologiassa Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja.[2]