Leo Sternbach (1908 Opatija – 2005 Chapel Hill, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat[1]) oli Itävalta-Unkarissa (nykyisen Kroatian alueella) syntynyt kemisti, jonka tunnetuin saavutus on bentsodiatsepiinilääkkeen eli bentsojen kehittäminen.[2]
Sternbachin isä oli Opatijaan 1900-luvun alussa muuttanut puolanjuutalainen apteekkari. Hän tutustui tulevaan puolisoonsa Opatijassa. Perheeseen syntyi kaksi poikaa, Leo ja Gyula. Perhe muutti 1926 Etelä-Puolaan Sleesiaan.[3]
Leo Sternbach opiskeli Puolassa, mutta muutti myöhemmin Wieniin ja sitten Zürichiin Roche-lääkeyrityksen palvelukseen. Toisen maailmansodan syttymisen jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin. Hänen asuessaan New Jerseyssä Rochen johto pyysi kemistejään kehittämään lääkkeen, josta saataisiin enemmän tuloja kuin Miltown- tai Thorazine-lääkkeistä. Sternbach kehittikin lääkkeen, joka ylitti kaikki odotukset.[2] Lääke, ensimmäinen bentsodiatsepiini klordiatsepoksidi eli klopoksidi, nimettiin Libriumiksi. Myöhemmin hän kehitti muun muassa klonatsepaamin (Rivatril), flunitratsepaamin (Rohypnol) ja diatsepaamin, joka nimettiin Valiumiksi.[4] Valium oli edeltäjäänsä tehokkaampi. Valiumin myyntiluvut rikkoivat lääkemyynnin ennätyksiä ja pitävät niitä edelleen hallussaan. Jopa joka seitsemäs – naisista joka viides – yhdysvaltalainen käytti vuosien 1968 ja 1981 välillä bentsodiatsepiineja. Suomessa lääkettä myydään Orionin markkinoimana nimellä Diapam.[2]
|