Lexovit (lat. Lexovii) olivat kelttiläinen heimo, joka asui Gallian rannikolla, Seinen suusta länteen. He asuivat nykyisten Lisieux´n ja Bayeux´n seuduilla. Bayexissa asui myös baiokassien heimo, joka on saattanut olla lexovien alainen tai liittolainen. Lexovien pääkaupunki – roomalaisittain Civitas Lexoviorum – sijaitsi nykyisen Lisieux´n paikalla.[1]
Vuonna 56 eaa. Gallian rannikon voimakkain kansa venetit valmistautui Caesarin johtamien roomalaisten hyökkäykseen, ja he pyysivät tuolloin apua useilta kelttiheimoilta, myös osismeilta, lexoveilta ja namneteilta. Caesar lähetti Sabinuksen johtamat joukot estämään unelleja, curiosoliitteja ja lexoveja liittymästä venetien johtamaan liittoumaan. Muutama päivä sen jälkeen, kun Sabinus oli saapunut unellien maahan, surmasivat aulercit, eburoviskit ja lexovit neuvostonsa jäsenet, jotka vastustivat sotaa roomalaisia vastaan. Sen jälkeen nämä heimot liittyivät unellien päällikön Viridovixin johtamiin joukkoihin. Sabinus kukisti kuitenkin nämä gallialaiset heimot ja pakotti heidät antautumaan.[1]
Lexovit osallistuivat vuonna 52 eaa. Vercingetorixin johtamaan gallialaisten kansannousuun Caesaria vastaan. He lähettivät Vercingetorixin tueksi 3000 miestä.[1]