Lezinkivisimppu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Heimo: | Simput Cottidae |
Suku: | Kivisimput Cottus |
Laji: | petiti |
Kaksiosainen nimi | |
Cottus petiti |
|
Katso myös | |
Lezinkivisimppu (Cottus petiti)[2] on simppuihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Ranskassa.
Lezinkivisimppu voi kasvaa noin 4–6,5 cm pitkäksi. Laji eroaa lähisukulaisistaan muista kivisimpuista pienemmän koon ja eväruotojen määrän perusteella. Selkäeviä on kaksi. Koko ruumiissa on okia pyrstönvarteen asti. Väriltään lezinkivisimppu on kellertävänruskean kirjava.[3][4][5]
Lezinkivisimppua tavataan vain Lezjoen yläjuoksun karstimailta. Se elää kivikkopohjilla usein vesikasvillisuuden ja puunjuurien kätköissä. Lajin ravintoa ovat pienet äyriäiset. Kutuaika voi alkaa jo syksyllä, mutta on aktiivisimmillaan helmikuusta heinäkuulle. Koiraat vartioivat munia yksin.[1][3][4]
Lezinkivisimppu luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi, koska kantaa uhkaa vedenotto, elinympäristön laadun heikkeneminen ja kutupaikkojen tuhoutuminen. Vuonna 2001 kannan kooksi arvioitiin 27 000–54 000 yksilöä, ja sen jälkeen kanta on selvästi vähentynyt.[1][4]