Liangzhun kulttuuri oli neoliittinen kulttuuri Kiinassa noin 3400-2300 eaa. Tämän kulttuurin asutus oli keskittynyt Jangtsejoen alajuoksulle ja Taihujärven rannalle. Liangzhun kulttuurin aikana valmistettiin jade-esineitä, joita on löydetty hautapaikoista. Nämä esineet tehtiin yleensä nefriitistä. Niihin oli tehty kuvioita, jotka esittivät ihmis- ja eläinhahmoja ja gong-esineissä oli hirviömäisiä hahmoja.[1]
Liangzhun kulttuurin saviastiat olivat useimmiten lähes mustia ja harvoin punaisia. Silkin viljely keksittiin hieman ennen Liangzhun kulttuurin äkillistä katoamista Taihujärveltä noin 2200 eaa. Tällöin ihmiset todennäköisesti lähtivät Taihujärveltä joko etelään tai pohjoiseen. Liangzhun kulttuuria seurasi Maqiaon kulttuuri, joka kuuluu pronssikautisiin kulttuureihin, mutta oli muuten taantunut siitä, mitä Liangzhun kulttuuri oli.[2]
Liangzhun kulttuurin asuinalueilla on nykyisin arkeologinen kohde, joka on Maailmanperintöluettelossa.[3]