Liiketunnistin

Liiketunnistin.

Liiketunnistin on elektroninen laite, joka on suunniteltu havaitsemaan fyysisiä liikkeitä tai muutoksia ympäristössään ja reagoimaan niihin. Liiketunnistimia käytetään laajalti monissa sovelluksissa, kuten turvajärjestelmissä, automatisoinnissa, viihde-elektroniikassa ja terveydenhuollon laitteissa.

PIR-tunnistin

Liiketunnistimien toimintaperiaate vaihtelee niiden tarkoituksen ja käytön mukaan.

  • Passiivinen infrapunatunnistin (PIR)
    • Yleisin
    • Tunnistaa infrapunasäteilyn voimakkuuden nopeat vaihtelut, jotka johtuvat kehon tai muun lämmönlähteen liikkeestä.
    • Tarvitsee toimiakseen kahta elementtiä: lämpöeroa valvottavaan kohteeseen verrattuna (esimerkiksi ihminen on lämpimämpi kuin rakennuksen ilma) sekä erilämpöisen kohteen liikettä tunnistimen valvonta-alueella.
  • Ultraäänitunnistin
    • Lähettää ultraäänisykäyksiä ja vastaanottaa niiden heijastuneen kaiun. Tunnistaa liikkeestä johtuvan vaihtelun pulssin ja kaiun väliajassa. Ne voivat mitata etäisyyksiä ja tunnistaa liikettä huoneissa ja muissa tiloissa.
Mikroaaltotunnistin
    • Kuten ultraäänitunnistin, mutta käyttää ultraäänen sijaan mikroaaltopulsseja.
    • Mikroaalto läpäisee ohuita materiaaleja ja väliseiniä. Mikroaaltotunnistimet käyttävät mikroaaltoja liikkeen havaitsemiseen. Ne ovat erittäin tarkkoja ja sopivat esimerkiksi liikenteenvalvontaan.
      • Vaativa asennuspaikan suhteen
  • Kameratunnistimet
    • Kameratunnistimet käyttävät kuvantunnistusta havaitakseen liikettä. Ne voivat analysoida kuvia ja videoita havaitakseen ihmisten tai esineiden liikkeitä.
  • Yhdistelmätunnistin
    • Kahden tai useamman ilmaisimen yhdistelmä.
    • Häiriönsietokyky paranee, jos hälytykseen vaaditaan kummankin ilmaisimen heräte.
    • Yleisimmät yhdistelmät ovat
      • Passiivinen infrapuna ja mikroaalto
      • Kaksi passiivista infrapunailmaisinta samassa kotelossa.

Toimintaperiaate

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Passiivinen infrapunatunnistin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laite, joka tunnistaa lämpösäteilyn vaihtelut kohteen liikkeen ansiosta. Sisältää kuoren, linssin, valoherkän kennon ja piirin, joka käsittelee ja lähettää tiedon esimerkiksi releelle.

Mikroaalto- ja ultraäänitunnistimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisältää kuoren, lähettimen, vastaanottimen ja tietoja käsittelevän piirin.

Mikäli vartioidussa kohteessa on esimerkiksi lemmikkieläimiä, on tarkoituksenmukaista, etteivät ilmaisimet reagoisi niihin. Ongelma järjestyy säätämällä tunnistin vähemmän herkäksi tai sitten käyttämällä prosessorilla varustettua uudempaa ilmaisinta, joka pyrkii tunnistamaan liikkeen aiheuttajan. Lemmikkieläinten rakennuksessa liikkumisesta aiheutuva ongelma voidaan myös kiertää sillä, että rikosilmoittimelta jätetään kytkemättä liikeilmaisimet päälle lemmikin ollessa yksin kotona ja että pelkkää ulkokuorta, eli ovia ja ikkunoita, valvotaan. Markkinoilla on myös tunnistimia, jotka jättävät lattiatasosta n. 1,2 metrin korkuisen tyhjän valvomattoman alueen, jolloin isokin lemmikki voi liikkua vapaasti huoneistossa.

Liiketunnistimia käytetään monissa eri sovelluksissa, kuten:

  • Turvajärjestelmät: Liiketunnistimet voivat havaita tunkeilijat ja aktivoida hälytyksen.
  • Valaistuksen ja ilmastoinnin ohjaus: Liiketunnistimet voivat automaattisesti säätää valaistusta ja ilmastointia sen mukaan, onko tilassa ihmisiä.
  • Kotiautomaatio: Liiketunnistimet ovat olennainen osa älykkäitä koteja, joissa ne voivat ohjata laitteita ja parantaa energiatehokkuutta.
  • Liikenteenvalvonta: Automaattiset liikennetunnistimet voivat hallita liikennevaloja ja seurata liikennettä.
  • Viihde-elektroniikka: Liiketunnistimet ovat suosittuja peleissä ja virtuaalitodellisuussovelluksissa, jotka mahdollistavat pelaajien liikkeiden seuraamisen.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.