Lilakeijuahven | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Alalahko: | Percoidei |
Heimo: | Keijuahvenet Pseudochromidae |
Suku: | Pseudochromis |
Laji: | fridmani |
Kaksiosainen nimi | |
Pseudochromis fridmani |
|
Katso myös | |
Lilakeijuahven (Pseudochromis fridmani) on magentanpunainen Punaisenmeren kala.
Lilakeijuahven kasvaa noin 8 cm pitkäksi. Sen vartalo on puikkomainen, evät melko huomaamattomat. Silmän läpi menee tummempi juova.
Lilakeijuahven elää luonnossa vain Punaisellamerellä 1–60 metrin syvyydessä. Se on melko suosittu meriakvaariokala; vaikka myyntihinta on kallis, se on melko helppohoitoinen ja voi elää 5–8 vuotta. Aiemmin kalat kerättiin luonnosta, nykyisin niitä kasvatetaan myyntiin, mikä on laskenut kalojen myyntihintaa.[2]
Lilakeijuahven asuu koralliriutan jyrkänteessä olevassa kolossa.[3] Nämä jyrkänteet voivat olla 60 m korkeita. Kala pysyttelee kotikolonsa läheisyydessä, ja vaaran uhatessa se sujahtaa heti koloon.[4] Vaikka lilakeijuahvenet eivät ole varsinaisia parvikaloja, niitä saattaa olla jopa 7 kappaletta neliömetrillä.
Lilakeijuahven on sukunsa rauhallisin laji.[2]
Lilakeijuahvenia pidetään 22–28-asteisessa merivedessä, yleensä riutta-akvaariossa, joissa on paljon elävää kiveä ja piilopaikkoja. Ne syövät lihaisaa pakasteruokaa, ja pyydystävät matoja myös elävän kiven joukosta.[5]
|