Lina Pagliughi (27. toukokuuta 1907 New York – 3. lokakuuta 1980) oli yhdysvaltalais-italialainen oopperalaulaja, joka oli äänialaltaan sopraano.[1]
Pagliughi syntyi italialaisten maahanmuuttajien tyttäreksi New Yorkissa ja muutti kaksivuotiaana perheineen San Franciscoon. Hän esiintyi 8-vuotiaasta saakka San Franciscon suuren italialaisyhteisön tapahtumissa.[1] Usein häntä säesti pianolla hänen siskonsa Flora. Pagliughin vanhemmat eivät toivoneet hänen suuntautuvan musiikkiuralle, mutta muuttivat mielensä Beniamino Giglin ja Luisa Tetrazzinin tunnistettua tytön lahjakkuuden. 15-vuotiaana Pagliughi muutti Milanoon, jossa opiskeli Gaetano Bavagnolin johdolla ennen oopperadebyyttiään Milanon kansallisteatterissa vuonna 1927. Roolina oli Gilda Giuseppe Verdin Rigolettossa. Pian Pagliughi esiintyi Gaetano Donizettin Lucia di Lammermoorin nimiroolissa Torinossa. Hän pääsi myös osallistumaan HMV:n kokonaisäänitykseen Rigolettosta Carlo Sabajnon johdolla.[2]
Pagliughi meni vuonna 1929[1] naimisiin tenori Primo Montanarin kanssa. Hän kiersi muun muassa Etelä-Amerikassa vuonna 1928 ja Australiassa 1932. Ensimmäisen esiintymisensä La Scalassa Pagliughi teki vuonna 1930 Gildan roolissa. Italian radiossa hän esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1934. Hän oli uransa loppuun saakka aktiivinen radioesiintyjä. Pagliughi esiintyi myös Yhdysvalloissa, josta palasi toisen maailmansodan takia Italiaan. Hän muutti miehensä kanssa Cesenaticoon ja esiintyi aktiivisesti vuoteen 1943 saakka eri puolilla Italiaa. Vuonna 1945 Pagliughi jatkoi uraansa. La Scalassa hän teki viimeisen esiintymisensä vuonna 1947. Hän jatkoi esiintymistä muualla kunnes vetäytyi vuonna 1960. Myöhemmin Pagliughi toimi laulajien opettajana.[2] 1960-luvun lopusta asti hän asui miehensä kanssa pysyvästi Gatteo a Maressa, josta pariskunta oli ostanut kesäasunnon jo vuonna 1940.[1]