Lippuautomaatti
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Lippuautomaatti on automaatti, josta voi ostaa matkalippuja. Automaatteja on käytössä useissa maissa, joissa on kattava juna- ja metroverkosto. Automaatit sijaitsevat tyypillisimmin metroasemilla, mutta myös useiden liikennevälineiden yhteisautomaatteja on käytössä eri puolilla maailmaa. Itävallan Wienistä liikennöivään höyryjunaan tiedetään voineen ostaa lipun automaatista jo vuonna 1899. Suomessa on käytössä VR:n ja HSL:n lippuautomaatteja. VR:n lippuautomaateista pystyi aikaisemmin myös lunastamaan ja tulostamaan verkkokaupasta ostettuja junalippuja. Automaateille syntyi tarve junalippujen myynnin loputtua radikaalisti juna-asemilla. Koronaviruspandemian kiihdyttämä lippujen junassa myynnin poisto ja käteisen käytön vähentyminen lisäsi automaattien tarvetta entisestään. Automaatit ovat sijoitettuina joko asemalaitureille, odotussaleihin tai asemarakennusten välittömään yhteyteen.
Myytävät lipputyypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]VR-automaatista ostettavat liput ovat kauko- ja lähiliikenteen kertalippuja mukaan lukien eri alennusluokat.[1] HSL-automaatista ostettavat liput ovat puolestaan bussi-, raitiovaunu-, lähijuna-, metro- ja lauttalippuja. Maailmalla tyypillisiä automaattien myymiä lippuja ovat lentokenttä- ja esikaupunkijunaliput.lähde?
Maksumenettely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Automaatista ostettavat liput maksetaan joko käteisellä, useimmiten kolikoilla, pankkikortilla ja yleisimmillä luottokorteilla, mukaan lukien Visa Electron. Ilman maksukorttia automaateilla voi selata aikataulu- ja hintatietoja. Huomattavaa on, että Suomessa laitteet eivät myy kaukojunien lippuja kello 1.30–4.00 välisenä aikana. Maksamisen jälkeen automaatti antaa paperisen kertalipun, etäluettavan vuorokausilipun tai tallentaa matkustusoikeuden etäluettavalle matkakortille.lähde?
Esteettömyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osa Suomessa käytössä olevista automaateista huomioi myös heikkonäköiset ja rullatuolilla liikkuvat.[2] Uusia lippuautomaatteja alettiin asentaa vuonna 2018.lähde?
Tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnettuja automaattivalmistajia ovat muun muassa Corvia, Flowbird, Vix ja Xerox. Automaateille on luonteenomaista kosketusnäyttö ja integroitu maksupääte. Matka-ajan tai arvon tallennukseen matkakortille käytetään RFID-tekniikkaa. Suomessa VR:n lippuautomaattien valmistaja on yhdysvaltalainen Conduent Inc. ja VR:n ja HSL:n maksupäätteiden ja lähimaksulukijoiden valmistaja ranskalainen Ingenico. VR:n lippuautomaatit uusittiin vuonna 2019, jolloin huomattavasti suuremmat kosketusnäytöt tulivat käyttöön. Automaatit osaavat itse ilmoittaa vikaantumisestaan VR:lle.[3] Automaatin teknisiä osia ovat keskusyksikkö, lipputulostin, (kosketus)näyttö, etälukija ja -tallennin, maksupääte, kolikkotunnistin, turvakamera ja tietoliikennemoduuli.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.vr.fi/junaliput/kaukoliikenteen-kertalippu
- ↑ https://www.vr.fi/uudistumme
- ↑ VR:n sovellus ja lippuautomaatit uudistuvat: katso, kuinka lipun osto käy uudella sovelluksella 11.6.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 13.11.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lippuautomaatti Wikimedia Commonsissa
