Lobopodia

Taiteilijan näkemys kambrikautisesta Megadictyon-eläimestä

Lobopodia tai Lobopoda on eläinryhmä, jonka luokittelu on vakiintumatonta. Siihen luokitellaan lähteestä riippuen joko vain fossiilisia lajeja tai myös niiden nykypäivään selvinneitä jälkeläisiä. Kambrikaudella eläneet Lobopodia-lajit olivat jalallisia, matomaisia merieläimiä. Niistä kehittyivät todennäköisesti käsnäjalkaiset ja niveljalkaiset.

Määritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lobopod-termin keksi Robert Evans Snodgrass vuonna 1938. Hän tarkoitti sillä raajatyyppiä, joka hänen mukaansa erotti käsnäjalkaisten ja niveljalkaisten kantamuodot nivelmadoista. Myöhemmin Lobopodia- tai Lobopoda-termiä alettiin käyttää taksonomisesta ryhmästä, jonka sisällöstä on ollut useita eri näkemyksiä. Osa tutkijoista käyttää Lobopodia-termiä vain fossiilisista lajeista, osa myös käsnäjalkaisista, niveljalkaisista tai karhukaisista tai jostakin näiden yhdistelmästä.[1]

Käsnäjalkaiset, niveljalkaiset ja karhukaiset muodostavat yhdessä Panarthropoda-kladin.[1] Usein Lobopodia käsitetään epäluonnollisena ryhmänä, joka sisältää fossiilisia lajeja Panarthropoda-kladin sukupuun tyveltä.[1][2] Nämä lajit olivat jalallisia, matomaisia merieläimiä, joista nykyiset käsnäjalkaiset ja niveljalkaiset ovat todennäköisesti kehittyneet. Toiset tutkijat luokittelevat Lobopodia-ryhmään myös näiden merieläinten jälkeläisiä, esimerkiksi käsnäjalkaiset.[3] Kaikista laajimmin käsitettynä Lobopodia on samansisältöinen Panarthropoda-kladin kanssa.[1]

Luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambrikautiset Lobopodia-fossiilit ovat tärkeitä niveljalkaisten evoluution ymmärtämisen kannalta.[4] Tutkijoiden keskuudessa ei ole konsensusta siitä, ovatko niveljalkaiset läheisempää sukua käsnäjalkaisille vai karhukaisille.[3] Johtava käsitys on niin sanottu Lobopodia-hypoteesi, jonka mukaan niveljalkaiset ja käsnäjalkaiset ovat läheisempää sukua toisilleen kuin karhukaisille.[5]

Suurin osa kambrikautisista Lobopodia-lajeista on läheisintä sukua joko käsnäjalkaisille tai niveljalkaisille. Esimerkiksi Hallucigenia on lähimpänä käsnäjalkaisia, kun taas Jianshanopodia ja Megadictyon ovat luultavasti läheisempää sukua niveljalkaisille.[2] Lisäksi jotkin pienet fossiiliset lajit saattavat olla läheisintä sukua karhukaisille.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Ortega-Hernández, Javier: Making sense of ‘lower’ and ‘upper’ stem-group Euarthropoda, with comments on the strict use of the name Arthropoda von Siebold, 1848. Biological Reviews, 21.12.2014, 91. vsk, nro 1, s. 255–273. doi:10.1111/brv.12168 ISSN 1469-185X Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Steiner, Michael et al.: A new species of Hallucigenia from the Cambrian Stage 4 Wulongqing Formation of Yunnan (South China) and the structure of sclerites in lobopodians. Bulletin of Geosciences, 2.2.2012, 87. vsk, nro 1, s. 107–124. Czech Geological Survey. doi:10.3140/bull.geosci.1280 ISSN 1803-1943 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Jørgensen, Aslak & Kristensen, Reinhardt Møbjerg & Møbjerg, Nadja: Phylogeny and Integrative Taxonomy of Tardigrada. Teoksessa Schill, Ralph O. (toim.): Water Bears: The Biology of Tardigrades, s. 98–99. Cham: Springer, 2014. doi:10.1007/978-3-319-95702-9_3 ISBN 978-3-319-95702-9 (englanniksi)
  4. ↑ Ou, Qiang & Shu, Degan & Mayer, Georg: Cambrian lobopodians and extant onychophorans provide new insights into early cephalization in Panarthropoda. Nature Communications, 11.12.2012, 3. vsk, nro 1, s. 1261. doi:10.1038/ncomms2272 ISSN 2041-1723 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Wu, Ruolin & Pisani, Davide & Donoghue, Philip C. J.: The unbearable uncertainty of panarthropod relationships. Biology Letters, tammikuu 2023, 19. vsk, nro 1, s. 20220497. Royal Society. PubMed:36628953 doi:10.1098/rsbl.2022.0497 ISSN 1744-957X Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)