Lontoon kreivikunta County of London |
|
---|---|
Vaakuna |
|
Lontoon kreivikunnan sijainti Englannissa. |
|
Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta |
Maa | Englanti |
Perustettu | 1889 |
Lakkautettu | 1965 |
Pinta-ala | 303 [1] km² |
Väkiluku (1961) | 3,2 miljoonaa [2] |
Lontoon kreivikunta oli vuodesta 1889 vuoteen 1965 yksi Englannin kreivikunnista.[3] Kreivikunta vastasi alueeltaan nykyistä Sisä-Lontoota, eikä sen rajoja juurikaan muutettu aikojen saatossa.[1][4] Sen alueella oli yli 4,5 miljoonaa asukasta vielä 1900-luvun alussa, mutta väkiluku laski 3,2 miljoonaan 1960-lukuun mennessä.[2] Kreivikunnan ylin hallintoelin oli Lontoon kreivikunnanvaltuusto (London County Council), joka työllisti enimmillään 76 000 ihmistä ja järjesti asukkaille laissa säädettyjä palveluja.[3]
Ennen kreivikunnanvaltuuston perustamista Lontoon aluehallinnosta vastasi sekalainen joukko viranomaisia, joihin lukeutui 78 seurakunnan kirkkoneuvostot, metropolialueen puhtaanapitolautakunta (Metropolitan Commissioners of Sewers), kreivikunnantuomareita ja lukemattomia yksityisiä toimijoita. Vain Lontoon Cityllä oli oma keskushallinto, jolle monarkki oli myöntänyt aikojen saatossa laajat valtuudet. Julkisen hallinnon hajanaisuus vaikeutti huomattavasti Lontoon infrastruktuurin kokonaisvaltaista kehittämistä, esimerkiksi vesi- ja viemärilaitoksen perustamista, slummien raivaamista ja uusien liikenneväylien rakentamista.[3]
Lontoon keskushallinto sai alkunsa, kun parlamentti päätti vuonna 1855 keskittää valtaa kirkkoneuvostoille muilta paikallishallinnon yksiköiltä ja perusti yhdyskuntatekniikan viraston (Metropolitan Board of Works) huolehtimaan metropolialueen katu- ja viemäritöistä. Viraston toimintaa arvosteltiin ankarasti, vaikka se onnistuikin kehittämään Lontoon infrastruktuuria muun muassa rakentamalla 130 kilometriä viemäreitä. Vuonna 1888 parlamentti sääti lain, jolla luotiin uusi vaaleilla valittava kreivikunnanvaltuusto Lontoon ylimmäksi päättäväksi elimeksi. City of London Corporationin valtaoikeudet säilyivät kuitenkin ennallaan. Uuden valtuuston toimialueeksi muodostettiin Lontoon kreivikunta irrottamalla siihen alueita Middlesexin, Kentin ja Surreyn kreivikunnista.[3]
Vuonna 1900 Lontoon kreivikunta jaettiin 28 metropolikaupunkipiiriin:[5][6]
Lontoon kreivikunnanvaltuuston tehtäväkenttä muuttui sen olemassaolon aikana jossain määrin. Yleisesti ottaen vastuiden määrä lisääntyi vuosien saatossa vaikka joitakin velvoiteita myös siirrettiin valtuustolta toisille viranomaisille – esimerkiksi sairaaloiden hallinto siirtyi vuonna 1948 kreivikunnilta National Health Servicelle. Valtuuston keskeisimpiä vastuualueita olivat:[3]
Kreivikunnanvaltuustossa oli 129 valtuutettua ja 21 oltermannia, jotka valittiin kolmen vuoden välein pidettävillä vaaleilla.[3][7] Valtuusto kokoontui kreivikunnantalossa, joka sijaitsi South Bankissa Westminsteriin nähden Thamesin vastarannalla.[8] Enemmistöpuolueena olivat vuosina 1889–1907 liberaalien tukema progressiivinen puolue, 1908–1931 konservatiivien tukema kunnallinen uudistuspuolue ja 1934–1965 työväenpuolue.[3]
Suurin osa valtuutettujen työajasta kului eri toimialojen asioita käsittelevissä lautakunnissa. Lautakuntien kokoonpano päätettiin valtuustoryhmien voimasuhteiden perusteella niin, että lautakunnan puheenjohtaja oli enemmistöpuolueesta. Lopulliset päätökset tehtiin valtuuston kokouksissa yleensä ilman väittelyä, koska asioista oli keskusteltu jo valmisteluvaiheessa.[3]
Valtuuston palveluksessa työskenteli suuri määrä virkahenkilöitä, jotka oli jaoteltu eri osastoihin. Kukin osasto vastasi tietystä toimialasta, kuten asuntorakentamisesta, taloudesta tai puistoista. Siinä missä valtuusto ja lautakunnat päättivät politiikan suurista linjoista, virkahenkilöstö vastasi kreivikunnan päivittäisestä hallinnosta. Jotkin osastoista olivat tilivelvollisia vain yhdelle lautakunnalle, kun taas toiset tarjosivat palveluitaan useille lautakunnille. Kaikki lautakunnat pystyivät kuitenkin pyytämään neuvoa miltä tahansa osastolta.[3]
Lontoon kreivikunnanvaltuuston vaakuna symboloi Lontoon ominaispiirteitä. Alaosan aaltoviivat edustavat Thamesjokea ja satamaa. Keskiosassa on Englannin Pyhän Yrjön risti ja kultainen leijona monarkin vaakunasta. Yläosassa on linnanmuotoinen kruunu, joka symboloi muurien ympäröimää kaupunkia. Heraldisilla tunnuskuvioilla haluttiin ilmaista, että Lontoo sijaitsee joen varrella ja toimii Englannin kuninkaallisena pääkaupunkina.[9]
Toisen maailmansodan jälkeen Lontoosta alkoi muuttaa yhä enemmän väestöä ympäröiviin kaupunkipiireihin. Hallitus asetti vuonna 1957 kuninkaallisen tutkintolautakunnan selvittämään, miten Lontoon hallintoa pitäisi kehittää ja pitäisikö ympäröiviä alueita liittää pääkaupunkialueeseen.[10] Lautakunta suositteli, että ylin päätösvalta Lontoossa tulisi siirtää 52 uudelle kaupunkipiirille. Lisäksi entinen kreivikunnanvaltuusto tulisi korvata koko Lontoon alueen kattavalla keskushallinnolla, jonka tehtävä olisi tuottaa yhteisiä palveluita kaupunkipiireille.[3][10]
Lautakunnan suosituksen pohjalta parlamentti sääti vuonna 1963 lain, joka lakkautti Lontoon ja Middlesexin kreivikunnanvaltuustot ja vanhat metropolikaupunkipiirit. Lautakunnan suosittelemien 52 kaupunkipiirin sijaan Lontoo päädyttiin jakamaan 32 kaupunkipiiriin, joista osa ulottui myös ympäröivien kreivikuntien alueelle.[10] Lontoon kreivikunnanvaltuusto korvattiin Lontoon keskushallinnolla (Greater London Council) ja Sisä-Lontoon opetusvirastolla (Inner London Education Authority), jotka aloittivat toimintansa 1. huhtikuuta 1965.[3]