Lorica segmentata oli roomalainen levyhaarniska, joka suojasi rintakehää ja erityisesti olkapäitä. Sen alkuperää tai alkuperäistä nimeä ei tiedetä. Se oli luultavasti ensimmäinen raudasta valmistettu, merkittävässä määrissä käytetty levyhaarniska. Roomalaiset ottivat sen yleiseen käyttöön keisari Augustuksen aikakauden jälkeen, vaikka se olikin jossakin määrin käytössä jo hänen ajallaan. Lorica segmentata suojasi käyttäjäänsä paremmin kuin rengaspaita (lorica hamata). Sen ajan jousiaseet eivät kyenneet lävistämään Lorica segmentataa, ja miekallakin sen lävistäminen oli vaikeata.
Lorica segmentata oli tehty rautaisista levynpaloista ja liuskoista. Palat oli kiinnitetty toisiinsa panssarin sisäpuolisilla nahkaliuskoilla. Kokonaisen rautaisen rintalevyn tekeminen vaati kehittynyttä metallinkäsittelytaitoa, joka Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen keksittiin uudestaan vasta 900-luvulla.
Lorica segmentata oli kallis tuottaa ja huoltaa, sillä se ruostui helposti, ja valmistus ja huolto edellytti kokenutta seppää. Lisäksi se oli jäykkä, ja sen piti olla sopivan kokoinen sotilaalle, joten niitä täytyi tehdä monta kokoa. Lorica segmentata oli monimutkainen ja vaikea korjata.
Lorica segmentatan käyttö väheni huomattavasti 200-luvun sisällissotien takia, vaikka haarniska näyttäisi olleen vielä käytössä 300-luvun alussa. Tällä vuosisadalla tiedot haarniskan käytöstä kuitenkin loppuvat ja lorica segmentata katosi Rooman armeijan käytöstä.