Lorraine Crapp

Mitalit
Lorraine Crapp
Lorraine Crapp
Maa:  Australia
Naisten uinti
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Melbourne 1956 400 m vapaauinti
Kultaa Kultaa Melbourne 1956 4×100 m vapaauinti
Hopeaa Hopeaa Melbourne 1956 100 m vapaauinti
Hopeaa Hopeaa Rooma 1960 4×100 m vapaauinti

Lorraine Joyce Crapp (myöh. Thurlow, s. 17. lokakuuta 1938 Sydney)[1] on entinen australialainen uimari. Hän osallistui uransa aikana kaksiin olympialaisiin, 1956 Melbournessa ja 1960 Roomassa.

Crapp aloitti uinnin Dawn Fraserin kanssa ja heitä valmensi Harry Gallagher mutta 16 vuoden iässä Crapp vaihtoi Frank Guthrien valmennettavaksi. Hänen valmennettavanaan Crapp rikkoi ensimmäisen maailmanennätyksensä kahdestakymmenestäkolmesta tammikuussa 1954, ja myöhemmin samana vuonna hän voitti kaksi mestaruutta Kansainyhteisön kisoissa 110 jaardin ja 440 jaardin vapaauinnissa.

Olympialaisiin saavuttaessa Crapp ja hänen ystävänsä Dawn Fraser jakoivat 100 metrin vapaauinnin maailmanennätyksen, ja pidemmillä matkoilla Crappin hallussa oli vielä kuusi lisää. Elokuussa 1956 hän oli rikkonut Ragnhild Hvegerin 16 vuotta vanhan 400 metrin vapaauinnin maailmanennätyksen ja alittanut ensimmäisenä naisena viiden minuutin rajan ajallaan 4.50,8[2]. Itse olympialaisissa, 100 metrin vapaauinnin finaalissa, Fraser voitti niukasti Crappin, ja molemmat alittivat entisen maailmanennätyksen[3]. Faith Leech varmisti australialaisille vielä kolmoisvoiton kyseisestä lajista[3].

Crapp voitti helposti kultaa 400 metrin vapaauinnissa, joka oli 100 metrin lisäksi ainoa naisten henkilökohtainen vapaauintilaji kilpailuissa, jättäen Fraserin taakseen lähes kahdeksan sekunnin päähän.[2] Crapp, Fraser, Leech ja Sandra Morgan voittivat 4 × 100 metrin vapaauintiviestin uudella maailmanennätysajalla 4.17,1.[4]

Vuoden 1960 olympialaisiin lähdön alla Crapp meni salaa naimisiin Australian joukkueen lääkärinä toimineen tohtori Bill Thurlow’n kanssa. Kun paljastui, että Crapp kisakaupungissa hiipi yöksi omalla kustannuksellaan Roomaan matkustaneen ja kisakylän ulkopuolella asuneen aviomiehensä luo, rajoitti Australian joukkueen johto Crappin liikkumista ja ryhtyi valvomaan häntä, mikä vaikutti negatiivisesti hänen kilpailumoraaliinsa. Hän osallistui Roomassa vain 4 × 100 metrin vapaauintiviestiin ja ui loppukilpailussa heikosti kolmannen osuuden, jolloin Australia jäi hopealle 2,4 sekuntia maailmanennätyksen 4.08,9 uineelle Yhdysvalloille hävinneenä.[4]

Crapp toimi yhtenä olympialipun kantajista Sydneyn kesäolympialaisissa vuonna 2000.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ The Griffiths Family Home Page - Thomas Bowen Griffiths:Information about Lorraine Joyce Crapp Genealogy.com. Viitattu 13.2.2016. (englanniksi)
  2. ↑ a b Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics, s. 472. Penguin Books, 1988. ISBN 0-14-010771-1
  3. ↑ a b Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics, s. 468. Penguin Books, 1988. ISBN 0-14-010771-1
  4. ↑ a b Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics, s. 485. Penguin Books, 1988. ISBN 0-14-010771-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Naisten 400 metrin vapaauinnin olympiavoittajat

1920 (300 m): Ethelda Bleibtrey | 1924: Martha Norelius | 1928: Martha Norelius | 1932: Helene Madison | 1936: Rie Mastenbroek | 1948: Ann Curtis | 1952: Valéria Gyenge | 1956: Lorraine Crapp | 1960: Christina von Saltza | 1964: Virginia Duenkel | 1968: Debbie Meyer | 1972: Shane Gould | 1976: Petra Thümer | 1980: Ines Diers | 1984: Tiffany Cohen | 1988: Janet Evans | 1992: Dagmar Hase | 1996: Michelle Smith | 2000: Brooke Bennett | 2004: Laure Manaudou | 2008: Rebecca Adlington | 2012: Camille Muffat | 2016: Katie Ledecky | 2020: Ariarne Titmus | 2024: Ariarne Titmus

Naisten 4 × 100 metrin vapaauintiviestin olympiavoittajat

1912:  Iso-Britannia: Moore, Fletcher, Speirs, Steer
1920:  Yhdysvallat: Woodbridge, Schroth, Guest, Bleibtrey
1924:  Yhdysvallat: Donnelly, Ederle, Lackie, Wehselau
1928:  Yhdysvallat: Lambert, Osipowich, Garatti, Norelius
1932:  Yhdysvallat: Johns, Saville, McKim, Madison
1936:  Alankomaat: Selbach, Wagner, den Ouden, Mastenbroek
1948:  Yhdysvallat: Corridon, Kalama, Helser, Curtis
1952: Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari: I. Novák, Temes, É. Novák, Szőke
1956:  Australia: Fraser, Leech, Morgan, Crapp
1960:  Yhdysvallat: Spillane, Stobs, Wood, von Saltza
1964:  Yhdysvallat: Stouder, de Varona, Watson, Ellis
1968:  Yhdysvallat: Barkman, Gustavson, Pedersen, Henne
1972:  Yhdysvallat: Babashoff, Barkman, Kemp, Neilson
1976:  Yhdysvallat: Peyton, Sterkel, Babashoff, Boglioli
1980:  Itä-Saksa: Krause, Metschuck, Diers, Hülsenbeck
1984:  Yhdysvallat: Johnson, Steinseifer, Torres, Hogshead
1988:  Itä-Saksa: Otto, Meißner, Hunger, Stellmach
1992:  Yhdysvallat: Haislett, Martino, Thompson, Torres, Tappin*, Ahmann-Leighton*
1996:  Yhdysvallat: Martino, Van Dyken, Fox, Thompson, Jacob*, Valerio*
2000:  Yhdysvallat: Van Dyken, Shealy, Thompson, Torres, Tappin*, Phenix*
2004:  Australia: Mills, Lenton, Thomas, Henry, Ryan*
2008:  Alankomaat: Dekker, Kromowidjojo, Heemskerk, Veldhuis, Schreuder*, van Rooijen*
2012:  Australia: Coutts, C. Campbell, Elmslie, Schlanger, Seebohm*, Kukla*, Trickett*
2016:  Australia: McKeon, Elmslie, B. Campbell, C. Campbell, Wilson*
2020:  Australia: B. Campbell, Harris, McKeon, C. Campbell, O’Callaghan*, Wilson*
2024:  Australia: O’Callaghan, Jack, McKeon, Harris, Wunsch*, B. Campbell*
* = uivat vain alkuerissä