Louis-Claude de Saint-Martin

Louis-Claude de Saint-Martin
Henkilötiedot
Syntynyt18. tammikuuta 1743
Amboise, Tourainen provinssi, Ranska (nykyisin Amboisen kunta, Indre-et-Loiren departementti)
Kuollut13. lokakuuta 1803 (60 vuotta)
Aulnay, Île-de-France, Ranska (nykyisin Châtenay-Malabryn kunta)
Ammatti filosofi

Louis-Claude de Saint-Martin (18. tammikuuta 1743 – 13. lokakuuta 1803) oli ranskalainen mystillinen filosofi.[1] Hän kirjoitti nimimerkillä le philosophe inconnu ("tuntematon filosofi").[1] Saint-Martinin toiminnan myötä syntyi martinismin aatesuunta.[2]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saint-Martin syntyi köyhään, tiukan katoliseen aatelisperheeseen Amboisessa 18. tammikuuta 1743. Isänsä käskystä hän kokeili uraa asianajajana Toursissa, mutta liittyi puolen vuoden jälkeen Ranskan armeijaan vuonna 1765. Bordeaux'n varuskunnassa hän tapasi mystikko Martinez de Pasquallyn, joka opetti tälle kabbalistista mystiikkaa.[1] Saint-Martin lähti armeijasta vuonna 1771 ja alkoi päätoimisesti opettaa mystiikkaa.[1] Hänen vaikuttava esiintymistyylinsä sai suosiota Pariisin seurapiireissä.

Vierailtuaan Englannissa, jossa hän tapasi mystikko William Lawin, sekä Italiassa hän palasi Ranskaan vuonna 1788. Strasbourgissa Charlotte de Boecklin tutustutti hänet saksalaisen mystikon Jakob Böhmen kirjoituksiin. Tällöin Saint-Martin vähitellen irtautui Martinez de Pasquallyn vaikutuksesta.[1] Myöhemmin Saint-Martin sai vaikutteita ruotsalaisen filosofin Emanuel Swedenborgin teoksista.[1]

Saint-Martin käytti viimeiset vuotensa pääteostensa kirjoittamiseen ja Böhmen teosten kääntämiseen ranskaksi. Häntä ei vainottu mielipiteidensä takia, vaikka katolinen kirkko asetti hänen vuonna 1775 ilmestyneen teoksensa Des erreurs et de la vérité ("Virheet ja totuus") kiellettyjen kirjojen luetteloon. Tästä huolimatta Saint-Martin pysyi katolisen kirkon uskollisena jäsenenä. Ranskan vallankumouksen jälkeen Saint-Martinin omaisuus takavarikoitiin valtiolle hänen aatelistaustansa vuoksi.

Saint-Martin kuoli Aulnayssa (nykyään Châtenay-Malabryn kunta) Pariisin lähellä 13. lokakuuta 1803.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Des erreurs et de la vérité (1775)[1]
  • L’Homme de désir (1790)[1]
  • Le Nouvel Homme (1792)[1]
  • Considérations sur la Révolution Française (1795)[1]
  • Le Crocodile (1798)[1]
  • L’Esprit des choses (1800[1]
  • Le Ministère de l’homme-esprit (1802)[1]


Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Encyclopaedia Britannica - Louis-Claude de Saint-Martin
  2. ↑ illuminati Encyclopaedia Britannica. 2022. Viitattu 14.02.2023.