Ludi magister

Ludi magister oli opettaja roomalaisessa koulussa, luduksessa. Magisterit olivat usein kreikkalaisia tai muita koulutettuja orjia.[1] Ludi magister oli roomalaisen ensimmäisen asteen koulutuksen opettaja, ja virkanimike vastaa nykyajan peruskoulun opettajaa.[2] Yhdessä luokassa oli noin 30 oppilasta. Oppilaat menivät ludi magisterin luo eri ikäisinä ja lopettivat 11-vuotiaina. Oppitunnit pidettiin ludi magisterin vuokraamassa huoneessa tai ulkona.

Ludi magisterin tehtävä koulutuksessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludi magisterin opettamat aiheet olivat pääasiassa lukemista ja kirjoittamista sekä aritmetiikan ja numeroiden perusosaamista. Opettajat saattoivat antaa ruumiillista kuritusta, jos oppilaat olivat myöhässä tai tottelemattomia, ja oppilaita saatettiin jopa ruoskia.

Monet roomalaiset pojat osallistuivat tähän ensimmäisen asteen koulutukseen; koulutuksesta oli keskitasoinen maksu, ja opittavat taidot, kuten lukeminen ja kirjoittaminen, olivat hyvin tärkeitä.[2] Kuitenkin vain hyvin varakkaat perheet lähettivät tyttärensä kouluun, ja useimmat opettivat tyttäriään itse, tai perheen koulua käyvä poika opetti heitä. Tytölle kodin taidot, kuten kankaanteko ja ruoanlaitto olivat tärkeämpiä. Lapsi saatettiin usein lähettää kouluun orjan, paidagogoksen, kanssa. Paidagogos kantoi lapsen tarvikkeita ja varmisti että he pääsivät perille turvallisesti.[3]

Tällä koulutustasolla tarvikkeisiin lukeutuivat vahalevyt (tabula), joihin voitiin kirjoittaa teräväpäisellä tikulla (stili), jonka toinen pää oli tasainen "kumittamista" varten. Kumittaminen tapahtui hieromalla vahaa takaisin niin, että siihen voitiin kirjoittaa jälleen. Myös papyrusrullia ja sulkakyniä mustalla ja punaisella musteella saatettiin käyttää lähestulkoon juuri kuten paperia ja kynääkin. Muste valmistettiin noesta ja pihkasta, ja sitä laimennettiin lisäämällä seokseen vettä. Musteet olivat hyvin kestäviä, ja joidenkin kalliiden musteiden tiedetään selvinneen vuosia hautautuneena.

Muut koulutusasteet Roomassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaisen koulutuksen toinen aste oli opiskelua grammaticuksen alaisuudessa. Kolmas ja viimeinen aste, johon ainoastaan nuoret, varakkaat miehet osallistuivat, tapahtui reetorin alaisuudessa. Reetori oli lähes aina kreikkalainen ja opetti julkisen puhumisen taitoa.[2] Antiikin roomalaisilla ei ollut yliopistoja, mutta heillä oli lisäkoulutusta, joihin vain varakkaimmilla perheillä oli varaa osallistua.[4]

Varakkailla roomalaisilla oli tapana tavoitella korkaeampaa koulutusta, ja heidän peruskouluvuotensa kuluivat grammaticuksen ja myöhemmin reetorin alaisuudessa. Toisaalta oppilaat, jotka tulivat alemmista yhteiskuntaluokista opiskelivat ludi magisterin alaisuudessa, mikä viittaa siihen että tämä saattoi opettaa myös jonkinnäköisessä kauppakoulussa.[2] Ludi magisterin työpaikkaa kuvattiin pieneksi, alhaiseksi, metelikkääksi ja tutuksi osaksi roomalaista elämää. Ludi magisterin koulu kilpaili muiden koulujen kanssa, joten tämän tavoitteenaan oli saada suurelle määrälle hänen oppilaitaan mestarinsa hyväksyntä.[5]

  1. Hornblower, Simon ja Spawforth, Antony ja Eidinow, Esther.: The Oxford Companion to Classical Civilization. Oxford & New York: Oxford University Press, 2014. ISBN 9780191016769 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.1.2021).
  2. a b c d Maurice, Lisa: The Teacher in Ancient Rome: The Magister and His World. Lanham, MA & Plymouth, UK: Lexington Books, 2013. ISBN 9780739179093 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.1.2021).
  3. Yates, James: ”Paedagogus”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities, s. 847. Lontoo: John Murray, 1875. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.1.2021).
  4. Poynton, J. B.: Roman education. October 1934, October 1934, 10. vsk, nro 4, s. 112. doi:10.1017/S0017383500000255 ISSN 0017-3835 Artikkelin verkkoversio.
  5. Laes, Christian ja Vuolanto, Ville.: Children and Everyday Life in the Roman and Late Antique World, s. 161. Oxon: Taylor & Francis, 2016. ISBN 9781472464804