Luettelo Linux-jakeluista

Tämä on luettelo Linux-jakeluista (myös jakelupaketti tai distro).

Erilaisia jakeluita on luetteloitu useita satoja.^[1][2]

Yleisimpiä jakeluita

Linux-jakelujen sukupuu.

Nimi	Kuvaus
Arch Linux http://www.archlinux.org	Yleiskäyttöinen jakelu, jonka keskeisiä kehitysperiaatteita ovat yksinkertaisuus (KISS-periaate), laadukas koodi, käyttäjäkeskeisyys ja avoimuus.[3]
Ark Linux http://www.arklinux.org	Helppokäyttöisyyteen tähtäävä, aloittelijoille suunnattu työpöytäympäristö.[4]
CentOS http://www.centos.org	Ilmainen Red Hat Enterprise Linux:iin pohjautuva yritystason jakelu tahoille, jotka eivät tarvitse kaupallisen jakelun tasoista tukea.[5][6]
Damn Small Linux http://www.damnsmalllinux.org	Debian-pohjainen pienoisjakelu: työpöytäympäristö, joka sopii mini-CD:lle, ja jolle laitteistoksi riittää 486DX 16 Mt:n muistilla.[7]
Debian GNU/Linux http://www.debian.org	Ohjelmistovapauteen[8] ja kehitystyön avoimuuteen[9] sitoutunut yhteisön tuottama[10] jakelu, jolla laaja laitteistotuki ja luotettava ohjelmapakettijärjestelmä[9].
Elive http://www.elivecd.org	Debian-pohjainen kaupallinen[11] jakelu, joka pyrkii tekemään vanhoistakin laitteista tehokkaita, näyttävällä käyttöliittymällä varustettuja työasemia.[12]
Fedora Linux https://fedoralinux.org (Arkistoitu – Internet Archive)	Yhteisön ylläpitämä Red Hatin sponsoroima jakelu, joka on perustettu Red Hat Linuxin lopettamisen jälkeen.[13]
GeeXboX http://www.geexbox.org (Arkistoitu – Internet Archive)	Kaikki keskeisimmät multimediasovellukset sisältävä kevyt HTPC-käyttöjärjestelmä, joka toimii x86:n lisäksi myös PowerPC- ja ARM-laitteissa.[14]
Gentoo Linux http://www.gentoo.org	Vahvan optimoitavuutensa ja räätälöitävyytensä ansiosta "metajakeluna" itseään markkinoiva jakelu.[15]
gNewSense http://www.gnewsense.org	Debianiin pohjautuva jakelu, josta poistetaan ohjelmistot, jotka eivät ole vapaita[16], ja lisäksi kaikki kehotukset asentaa ei-vapaita ohjelmistoja[17].
Inspur K-UX http://en.inspur.com (Arkistoitu – Internet Archive)	Red Hat Enterprise Linux -pohjainen jakelu, joka on The Open Groupin virallisesti sertifioima UNIX[18]
Joli OS http://www.jolicloud.com	Ent. Jolicloud. Ubuntuun pohjautuva, minikannettaville räätälöity pilvipalveluita hyödyntävä[19] jakelu, jossa sosiaalinen media on keskeisessä osassa.
K12LTSP http://k12linux.org	Fedoraan pohjautuva Linux Terminal Server Project -jakelu.[20]
Kali Linux http://www.kali.org	Debianiin pohjautuva tekniseen rikostutkintaan ja penetraatiotestaamiseen suunniteltu jakelu.[21]
Kanotix http://kanotix.com	Knoppixin vajavuuksia paikkaamaan syntynyt[22] Debian-pohjainen jakelu, joka tekijänsä mukaan tukee useampia laitteita kuin mikään muu käyttöjärjestelmä.[23]
Knoppix http://www.knoppix.org	Yksi ensimmäisistä Live-CD-jakeluista; suunniteltu käynnistymään irtomedialta (esim. CD, USB-muisti).
Kororaa http://kororaa.org	Fedora-pohjainen[24] jakelu, joka pyrkii olemaan helppokäyttöinen aloittelijoille, mutta silti hyödyllinen myös asiantuntijoille.[25]
Kubuntu http://www.kubuntu.org	Alkujaan Canonicalin tukema, sittemmin Blue Systemsille siirretty Ubuntu-pohjainen jakelu, jossa Ubuntun oletustyöpöytäympäristö on korvattu KDE:llä.
Linux Mint http://linuxmint.com	Ubuntu-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on nykyaikainen, helppokäyttöinen mutta tehokas käyttöjärjestelmä.[26]
Mageia https://www.mageia.org	Mandrivasta v. 2010 haarautunut ranskalainen jakelupaketti, saatavana myös suomenkielisenä.
MEPIS http://www.mepis.org	Debianiin ja Ubuntuun pohjautuva, KDE-työpöytäympäristöllä[27] varustettu jakelu, jonka päätavoitteita ovat vakaus ja helppokäyttöisyys.[28]
Nova GNU/Linux http://www.nova.cu	Havannan UCI:ssa kehitettävä Ubuntu-pohjainen jakelu, jota Kuuban valtio tukee osana hanketta siirtää valtion tietokoneet Linuxiin.
OpenSUSE http://www.opensuse.org	OpenSUSE-projektin pyrkimyksenä on edistää Linuxin käyttöä kaikkialla. Projektin tuottaman OpenSUSE-jakelun tavoitteena on helppokäyttöisin ja laajimmin käytetty Linux-jakelu.[29] SUSE Linux Enterprise pohjautuu OpenSUSE-jakeluun.[30]
Parabola GNU/Linux-libre https://parabolagnulinux.org	Arch Linuxiin perustuva jakelu, jonka tavoitteita ovat täydellinen ohjelmistovapaus ja yksinkertaiset hallintatyökalut, joilla käyttäjälle taataan täysi ylläpitovalta. Tukee x86- ja AMD64-käskykantojen lisäksi 64-bittisiä MIPS-suorittimia.[31]
PCLinuxOS http://pclinuxos.com	Mandriva-pohjainen, työpöytäkäyttöön keskittyvä[32] jakelu.
Puppy Linux http://www.puppylinux.org	Pienikokoinen jakelu, jonka tavoitteita ovat mm. helppo asennettavuus irtomedialle, "äärimmäinen" ystävällisyys Linux-aloittelijoille ja nopea käynnistyminen.[33]
Red Hat Linux	Red Hatin tuottama jakelu, jonka puitteissa RPM Package Manager luotiin. Kehitys lakkautettiin 2003 ja sen seuraaja on Fedora Linux.[13]
Red Hat Enterprise Linux https://redhat.com/rhel	Red Hatin tuottama ja markkinoima, kaupallisella tuella varustettu jakelu yrityskäyttöön. Perustuu Fedora Linuxiin.[34]
Rocky Linux https://rockylinux.org	Yhteisön ylläpitämä Red Hat Enterprise Linux -yhteensopiva jakelu.[35]
Slackware http://slackware.com	Slackware on yhä kehitettävistä Linux-jakeluista vanhin.[36] Sen keskeisin tavoite on Unixmaisuus, johon pyritään toisen keskeisen tavoitteen, pelkistettyyden avulla: Slackwaressa keskeisistä standardeista poiketaan jakelun omilla ratkaisulla mahdollisimman vähän.[37]
SUSE Linux Enterprise Desktop/Server http://www.suse.com	OpenSUSE-pohjainen jakelu yrityskäyttöön. Ainoa VMwaren, Microsoftin ja SAP:n suosittelema Linux-jakelu.[38]
Tukaani http://tukaani.org	Pääosin suomalaisvoimin 2005–2007[39] kehitetty Slackware-pohjainen jakelu, jonka puitteissa luotiin muihin jakeluihin sittemmin omaksuttu XZ Utils.
Ubuntu http://www.ubuntu.com	Canonicalin tuottaman Ubuntun lähtökohta vuonna 2004 oli palvelimilla tuolloin jo vakiintuneen Linuxin tuominen helppokäyttöisyyden avulla myös työpöydille.[40] Vuonna 2012 tämä Debian-pohjainen "Linux ihmisille" oli työpöytäympäristönä eniten käytetty Linux-jakelu.[41].
Yellow Dog Enterprise Linux http://www.ydl.net	RHEL-pohjainen, vuodesta 1999 kehitetty jakelu erityisesti supertietokonekäyttöön.[42]

RPM-pohjaiset

Nimi	Kuvaus
Fedora Linux
Red Hat Linux	Red Hat -yhtiön jakelu, joka on jakaantunut Fedora Core ja Red Hat Enterprise Linux (RHEL) -jakeluihin.
CentOS
openSUSE
Mandrake Linux
SUSE Linux

CentOS/RHEL-pohjaiset

Nimi	Kuvaus
AlmaLinux	AlmaLinux on yhteisön ylläpitämä projekti, joka perustuu Red Hat Enterprise Linuxiin. Ylläpidosta vastaa AlmaLinux OS Foundation, joka on voittoa tavoittelematon järjestö.[43]
Asianux
ClearOS
Fermi Linux LTS	Perustuu Scientific Linux -jakeluun.[44]
Miracle Linux
Oracle Linux	Oracle-yhtiön tukema.[45]
Red Flag Linux	Kiinalainen Fedoraan perustuva jakelu.[46]
Rocks Cluster Distribution
Rocky Linux
Scientific Linux	Fermilabin ja CERNin tukema jakelu.
SME Server

Fedora Linux-pohjaiset

Nimi	Kuvaus
Aurora SPARC Linux	SPARC-alustalle.
Berry Linux
BLAG Linux and GNU
EnGarde Secure Linux
Fuduntu
Hanthana
K12LTSP
Korora
Linpus Linux	Fedoraan pohjautuva taiwanilainen jakelu.[47] Mm. Acer Aspire Onen mukana myytävä jakelu, joka tukee täysin kiinan ja japanin Unicode-merkistöä.
Linux XP
MeeGo	Intelin ja Nokian kehittämä jakelu mobiililaitteille (pääasiassa Nokia N9).
Moblin
MythDora
Network Security Toolkit
Qubes OS
Russian Fedora Remix
Sugar-on-a-Stick Linux
Trustix
Yellow Dog Linux	PowerPC-alustalle.

openSUSE-pohjaiset

Nimi	Kuvaus
SUSE Linux Enterprise Desktop	Ennen Novell Linux Desktop, yritysmarkkinoille työpöytäkäyttöön suunnattu.
SUSE Linux Enterprise Server	Palvelinkäyttöön yritysmarkkinoille suunnattu.
SUSE Studio
GeckoLinux

Mandriva-pohjaiset

Nimi	Kuvaus
Mandriva Linux	Julkaistu vuonna 1998 nimellä Mandrake Linux. MandrakeSoft yhdistyi vuonna 2005 Conectivan kanssa ja nimeksi tuli Mandriva.[48]
Mageia	Mandrivasta forkattu vuonna 2010. Kehittäjät ovat Mandrivasta lähteneitä, jotka ylläpitävät jakelua yhteisön voimin voittoa tavoittelemattona järjestönä.[49]
ROSA Linux	Mandrivasta haarautunut venäläinen jakelu.[50]
OpenMandriva	Alkujaan ROSA-projektiin perustunut jakelu.[51]
Unity Linux	Unity Linux oli Mandrivasta haarautunut riippumaton jakelu.[52]

apt-rpm -pohjaiset

Nimi	Kuvaus
PCLinuxOS
Vine Linux
ALT Linux

Riippumattomat RPM-pohjaiset

Jakelut, jotka käyttävät RPM-paketteja, poislukien zypp, Fedora, urpmi ja apt-rpm -muunnokset.

Nimi	Kuvaus
Caldera OpenLinux
cAos Linux
Conectiva Linux	Conectiva Linux oli brasilialaisen Conectiva Inc. -yhtiön kehittämä jakelu. Conectiva yhdistyi ranskalaisen MandrakeSoftin kanssa vuonna 2005 Mandrivaksi.[53]
Turbolinux
YOPER

Debian-pohjaiset

Debianiin perustuvat jakelut.

Debian (Testing-haara) -pohjaiset

Nimi	Kuvaus
BackTrack
Kali Linux	Tekniseen rikostutkintaan ja penetraatiotestaamiseen suunnattu jakelu.
Parsix
PureOS	Kannettaviin tietokoneisiin ja älypuhelimiin suunnattu jakelu.[54]
Astra Linux
Ubuntu

Ubuntu-pohjaiset

Viralliset jakelut

Nimi	Kuvaus
Kubuntu
Lubuntu
Ubuntu Budgie
Ubuntu Kylin
Ubuntu MATE
Ubuntu Server
Ubuntu Studio
Xubuntu	Ubuntu-pohjainen jakelu, jossa oletustyöpöytäympäristö perustuu Xfce-ohjelmistoon.[55]

Lakkautetut viralliset jakelut

Nimi	Kuvaus
Edubuntu	Canonicalin tukema Ubuntu-pohjainen opetuskäyttöön suunnattu jakelu.[56]
Gobuntu	Ubuntu-pohjainen jakelu, jonka pyrkimyksenä oli sisältää vain vapaita ohjelmistoja.[57]
Mythbuntu
Ubuntu for Android
Ubuntu GNOME
Ubuntu JeOS
Ubuntu Mobile
Ubuntu Netbook Edition
Ubuntu Touch
Ubuntu TV

Kolmansien osapuolien jakelut

Nimi	Kuvaus
Baltix	Latvialais-liettualainen jakelu
BackBox
BackSlash Linux
Bodhi Linux
Cub Linux
dyne:bolic
EasyPeasy
Eeebuntu
Element OS
elementary OS
Emmabuntüs
GendBuntu
Goobuntu
gOS
Guadalinex
Impi Linux
Iskolinux
Joli OS
Karoshi
KDE neon
Kuki Linux
LiMux
Linux Lite
Linux Mint
LinuxMCE
LinuxTLE
LliureX
MAX
Molinux
Netrunner
Nova	Kuuban valtion tukema Linux-jakelu.
OpenGEU
Peppermint OS
Pinguy OS
Poseidon Linux
PUD
Qimo 4 Kids
Sabily
Trisquel GNU/Linux
UberStudent
Ututo	Argentiinalainen Ubuntuun pohjautuva jakelu: perustui Gentoo Linuxiin ennen siirtymistä Ubuntuun.[58]
Vinux
Zorin OS

Debian (Stable-haara) -pohjaiset

Nimi	Kuvaus
Astra Linux
Bharat Operating System Solutions (BOSS)
Canaima
Corel Linux	Corelin vuonna 1999 kehittämä Debian-pohjainen jakelu, jonka lähdekoodin ja kehitystiimin Xandros osti Corelilta 2001.
CrunchBang Linux	Debian-pohjainen kevyt, työpöytäkäyttöön tarkoitettu jakelu.[59]
Deepin
Devuan
Dreamlinux
Emdebian Grip
Finnix
gNewSense
grml
HandyLinux
Kanotix
Knoppix	Varhaisia Live-CD -jakeluita.
Kurumin
LEAF Project
LiMux
Maemo
MEPIS
MintPPC
Musix GNU+Linux
NepaLinux
OpenZaurus
Pardus
PelicanHPC
Raspbian	Raspberry Pi-alustalle
Sacix
Skolelinux
SolydXK
SparkyLinux
SteamOS	Versioon 2 saakka Debian-pohjainen. Siirtyi Arch Linux -perustalle versiossa 3.
Sunwah Linux
Symphony OS
SalineOS
The Amnesic Incognito Live System (TAILS)
TurnKey GNU/Linux
Univention Corporate Server
Webconverger
Vyatta
VyOS
Xandros	Corel Linux -pohjainen jakelu, jota Asus käytti ensimmäisten Eee 700 -minikannettavien käyttöjärjestelmänä.

MEPIS-pohjaiset

Mepis-jakeluun perustuvat.

Nimi	Kuvaus
antiX
MX Linux	Debianiin perustuva jakelu, jota kehittävät antiX- ja Mepis-yhteisöt.[60]

Knoppix-pohjaiset

Nimi	Kuvaus
Damn Small Linux
Feather Linux	Knoppixin muunnelma, jolla yleisimmät työpöytäsovellukset mahtuvat 128 megatavun muistitikullekin.[61]
Hikarunix

Pacman-pohjaiset

Arch-Linuxin pacman-pakettihallintajärjestelmään perustuvat.

Nimi	Kuvaus
ArchBang
Arch Linux
Artix Linux
ArchLabs
Chakra Linux
EndeavourOS
Frugalware Linux
Hyperbola GNU/Linux-libre
LinHES
Manjaro	Manjaro on Arch Linuxiin perustuva työpöytäkäyttöön suunnattu jakelu.[62]
Parabola GNU/Linux-libre
SteamOS	Versiosta 3 alkaen Arch Linux -pohjainen.[63] Muuttumaton (immutable).[64] Versioon 2 saakka perustui Debianiin.

Gentoo-pohjaiset

Gentoo Linuxiin perustuvat jakelut.

Nimi	Kuvaus
Calculate Linux
Chrome OS	Perustui aiemmin Ubuntuun ennen siirtymistä Gentoo Linuxiin.[65]
Container Linux
Funtoo Linux	Gentoo-pohjainen jakelu, joka keskittyy parantamaan Gentoon ydintekniikkaa.[66]
Gentoox
Knopperdisk
Pentoo
Sabayon Linux	Sabayon on Funtoo-pohjainen jakelu (vuoteen 2020 saakka Gentoo-pohjainen), jonka tavoitteena on valmis käyttäjäkokemus ja helppokäyttöisyys.[67]
SystemRescueCD
Tin Hat Linux

Slackware-pohjaiset

Slackwareen perustuvat Linux-jakelut.

Nimi	Kuvaus
Absolute Linux
Austrumi Linux
ConnochaetOS	Entinen DeLi Linux. Työpöytäkäyttöön tarkoitettu jakelu vähintään i586-käskykantaa tukeville (Intel Pentium ja myöh.) suorittimille.[68]
Freenix
Frugalware Linux
HostGIS
KateOS
MuLinux
NimbleX
Platypux
Salix OS
Sentry Firewall
simpleLinux
Slackintosh
Slamd64
Slax	Ennen Slackwareen perustuva jakelu, joka nykyään perustuu Debianiin.[69]
SuperGamer
Topologilinux
VectorLinux	Slackwareen pohjautuva vanhat laitteet huomioiva jakelu.[70] Sovellusvalinnoilla nopeaksi ja kevyeksi suunniteltu jakelu.[71]
WinLinux
Wolvix
Zenwalk Linux	Slackware-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on nykyaikainen, käyttäjäystävällinen, pelkistetty mutta kokonainen (yksi sovellus kutakin tarkoitusta varten) käyttöjärjestelmä.[72]
ZipSlack

Slax-pohjaiset

Nimi	Kuvaus
DAVIX
DNALinux
Porteus

Lähdekoodijakeluun perustuvat

Vain lähdekoodiin perustuvat (ei pakettihallintajärjestelmään perustuvia).

Nimi	Kuvaus
CRUX	Kokeneille käyttäjille, ilman pakettihallintaa, BSD-tyylinen init.[73]
Linux From Scratch	Oman jakelun kokoamista lähdekoodeista painottava jakelu.[74]
Lunar Linux
Guix System
NixOS	Käyttää Nix-paketinhallintaa. Muuttumaton (immutable), jossa ohjelmat eriytetään toisistaan ilman perinteistä rakennetta.[75]

Android-pohjaiset

Android on Googlen kehittämä Linux-ytimeen perustuva käyttöjärjestelmä, jossa muut komponentit eroavat tyypillisestä Linux-jakelusta. Googlen omia palveluita ei ole mukana kaikissa Androidin versioissa.^[76]

Nimi	Kuvaus
Android	Toisinaan kutsuttu Linux-jakeluksi koska perustuu Linux-ytimeen, mutta ei käytä samaa ohjelmistopinoa kuin tyypillisessä Linux-jakelussa.[77]
Android-x86
CyanogenMod/CyanogenOS
Fire OS	Amazonin kehittämä Androidiin perustuva käyttöjärjestelmä.
GrapheneOS	Yksityisyyteen keskittyvä forkki Androidista. Entinen CopperheadOS, lyhyesti nimellä Android Hardening project.[78]
LineageOS
OmniROM	CyanogenModin kehittäjiltä, Android Open Source Project (AOSP) -projektiin perustuva versio.[79]
Replicant

Riippumattomia

Riippumattomia jakelupaketteja, jotka eivät kuulu edellämainittuihin kategorioihin.

Nimi	Kuvaus
Alpine Linux
Billix
Clear Linux	Clear Linux on minimalistinen jakelu, joka on tarkoitettu suorituskykyiseksi. Päivitykset tapahtuvat kokonaisuutena swupd-järjestelmän kautta eikä yksittäisten pakettien kautta.[80] Projektin tukijoihin kuuluu Intel.[81]
Coyote Linux
DD-WRT
DeLi(cate)	DeLi Linuxista haarautunut, vanhoille ja vähämuistisille laitteille tarkoitettu jakelu.[82]
Dragora GNU/Linux-Libre
ELinOS
Familiar Linux
Firefox OS
fli4l
Foresight Linux
GeeXboX
Guix System Distribution (Guix System)
GoboLinux
Jlime
KaiOS
Lightweight Portable Security (LPS)
Linux Router Project
Lunar Linux
MCC Interim Linux	Yksi varhaisimmista Linux-jakeluista: julkaistu helmikuussa 1992 Manchesterin yliopistossa.[83]
MeeGo
MkLinux
Mobilinux
MontaVista Linux
Nitix
NixOS
OpenWrt	Reititinlaitteisiin suunnattu Linux-jakelu.
paldo
Prevas Industrial Linux
PS2 Linux	Sony Computer Entertainmentin Linux-jakelu PlayStation 2-pelikonsolille.
Puppy Linux
rPath
Sailfish OS	Jollan kehittämä Linux-jakelu mobiililaitteille.
SliTaz GNU/Linux	Alle 35 Mt:n kokoinen pienoisjakelu työpöytä- tai palvelinkäyttöön.[84]
Smallfoot
SmoothWall	Palomuurikäyttöön suunnattu Linux-jakelu.
Softlanding Linux System
Solus
Sorcerer
Source Mage
Stable Hybrid Release
Thinstation
Tinfoil Hat Linux
Tiny Core Linux
Tizen
tomsrtbt
Tor-ramdisk
Void Linux
Yggdrasil Linux/GNU/X	Yksi varhaisimmista Linux-jakeluista.

Lähteet

1. The LWN.net Linux Distribution List Arkistoitu Viitattu 5.4.2024. (englanniksi)
2. Search Distributions Arkistoitu Viitattu 5.4.2024. (englanniksi)
3. https://wiki.archlinux.org/index.php/The_Arch_Way
4. http://distrowatch.com/table.php?distribution=ark
5. http://www.centos.org/modules/tinycontent/index.php?id=3 (Arkistoitu – Internet Archive)
6. http://www.centos.org/modules/tinycontent/index.php?id=5 (Arkistoitu – Internet Archive)
7. http://www.damnsmalllinux.org/
8. http://www.debian.org/intro/about#free
9. http://www.debian.org/doc/manuals/debian-faq/ch-basic_defs.en.html#s-difference (Arkistoitu – Internet Archive)
10. http://www.debian.org/intro/about#who
11. http://distrowatch.com/table.php?distribution=elive
12. http://www.elivecd.org/
13. https://listman.redhat.com/archives/rhl-list/2003-September/msg00064.html (Arkistoitu – Internet Archive)
14. http://www.geexbox.org/ (Arkistoitu – Internet Archive)
15. http://www.gentoo.org/main/en/about.xml
16. http://www.gnewsense.org/Main/PressRelease20060825
17. http://wiki.gnewsense.org/Main/CommunityGuidelines
18. UNIX 03 Open Group. Viitattu 19.1.2017.
19. http://www.jolicloud.com/about
20. http://distrowatch.com/table.php?distribution=k12linux
21. http://distrowatch.com/table.php?distribution=kali
22. http://kanotix.com/index.php?module=pnWikka&tag=WhatisKanotix#pnwikka
23. http://kanotix.com/index.php?module=pnWikka&tag=WhyKanotix
24. https://kororaa.org/why-fedora/ (Arkistoitu – Internet Archive)
25. https://kororaa.org/ (Arkistoitu – Internet Archive)
26. http://www.linuxmint.com/about.php
27. http://www.mepis.org/about-mepis (Arkistoitu – Internet Archive)
28. http://www.mepis.org/discover-mepis#node-9 (Arkistoitu – Internet Archive)
29. http://distrowatch.com/table.php?distribution=suse
30. http://en.opensuse.org/index.php?title=Portal:Distribution&stableid=54194
31. https://wiki.parabolagnulinux.org/Main_Page#What_is_Parabola_GNU.2FLinux.3F
32. http://pclinuxoshelp.com/index.php?title=PCLinuxOS&oldid=892#The_Philosophy_of_PCLinuxOS (Arkistoitu – Internet Archive)
33. http://puppylinux.com/about.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
34. Fedora and Red Hat Enterprise Linux docs.fedoraproject.org. Viitattu 16.1.2022. (englanniksi)
35. Rocky Linux distrowatch.com. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
36. http://distrowatch.com/dwres.php?resource=major
37. http://www.slackware.com/info/
38. https://www.suse.com/
39. http://tukaani.org/about.html
40. http://www.ubuntu.com/project/about-ubuntu#main-content
41. http://www.pcworld.com/article/254516/which_linux_distro_is_fairest_of_them_all_ubuntu_survey_says.html#main
42. http://www.yellowdoglinux.com/products/ydl/
43. AlmaLinux OS distrowatch.com. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
44. DistroWatch.com: Fermi Linux distrowatch.com. Arkistoitu 24.12.2018. Viitattu 23.12.2018.
45. https://www.oracle.com/linux/index.html
46. https://distrowatch.com/table.php?distribution=redflag
47. https://distrowatch.com/table.php?distribution=linpus
48. Mandriva Linux distrowatch.com. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
49. Mageia distrowatch.com. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
50. ROSA distrowatch.com. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
51. OpenMandriva Lx distrowatch.com. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
52. Unity Linux distrowatch.com. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
53. Conectiva Linux distrowatch.com. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
54. PureOS: One Linux for both PCs and smartphones zdnet.com. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
55. http://www.xubuntu.org
56. http://www.edubuntu.org
57. https://wiki.ubuntu.com/Gobuntu
58. https://distrowatch.com/table.php?distribution=ututo
59. http://crunchbanglinux.org/wiki/about
60. https://distrowatch.com/table.php?distribution=mx
61. http://featherlinux.berlios.de/
62. Manjaro Linux distrowatch.com. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
63. Jim Salter: Valve’s upcoming Steam Deck will be based on Arch Linux—not Debian arstechnica.com. 11.8.2021. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)
64. Steam Deck FAQ partner.steamgames.com. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
65. The secret origins of Google's Chrome OS zdnet.com. 6.3.2013. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi) 
66. Funtoo Linux distrowatch.com. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
67. Sabayon distrowatch.com. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
68. ConnochaetOS distrowatch.com. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
69. https://distrowatch.com/table.php?distribution=slax
70. https://distrowatch.com/table.php?distribution=vectorlinux
71. http://vectorlinux.com/products (Arkistoitu – Internet Archive)
72. http://www.zenwalk.org/
73. CRUX distrowatch.com. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
74. http://www.linuxfromscratch.org
75. NixOS distrowatch.com. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
76. Steven Vaughan-Nichols: Debunking four myths about Android, Google, and open-source zdnet.com. 18.2.2014. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
77. Ryan Paul: Dream(sheep++): A developer’s introduction to Google Android arstechnica.com. 24.2.2009. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
78. Stephen Perkins: GrapheneOS: Everything you need to know about the privacy-focused Android fork androidpolice.com. 17.1.2024. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
79. Bill Ray: All cool kids' phones run ALTERNATIVE alternative custom Android ROM theregister.com. 16.10.2013. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
80. Clear Linux distrowatch.com. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
81. Intel's Clear Linux OS Now Offers Workflows Tailored for Linux Developers news.softpedia.com. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
82. http://delicate-linux.net/
83. https://archiveos.org/mcc-interim/
84. http://www.slitaz.org/

Aiheesta muualla

• The LWN.net Linux Distribution List (englanniksi)