Lurcher
Lurcher (iiriksi Luirsire) on brittiläinen vinttikoiraristeytys. Se tunnetaan myös nimillä mustalaiskoira (didycoy dog) ja salametsästäjänkoira (poacher's dog), minkä lisäksi joissain maissa sitä kutsutaan "irlanninvinttikoiraksi"[1]. Tieteelliseksi nimeksi on aikoinaan esitetty Canis vertagus[2], millä kuitenkin alun perin viitattiin kelttienvinttikoiraan.
Ulkomuoto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lurcher on yleensä "takkuisen" vinttikoiran näköinen.[3] Usein siinä on vain yksi neljäsosa lammaskoiraa ja loput vinttikoiraa, koska moni risteyttää puolilammaskoiria puhtaiden vinttikoirien kanssa. Näin saadaan korostettua enemmän vinttikoiran ominaisuuksia. Näyttelytuomareiden silmissä lurcher näyttää sekarotuiselta eikä sillä näin ollen ole toivoakaan virallisen rodun asemasta. Toisaalta harrastajille sen työominaisuudetkin ovat paljon ulkomuotoa tärkeämpiä.[3][4]
Lurcherista on olemassa myös pienempi muunnos.[3][4]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Risteytykseltä toivotaan lammaskoiran sisua ja älyä ja vinttikoiran nopeutta.[3][4] Se on ystävällinen, tyyni, rakastava ja omanarvontuntoinen.[4] Sitä sanotaan englanninvinttikoiraa avoimemmaksi ja ystävällisemmäksi.[3]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lurcher on tunnettu 1600-luvulta lähtien. Sen nimitys tulee romanin kielen sanasta lur eli varas. Se jalostettiin pääsääntöisesti kaniini- ja jäniskoiraksi, mutta se pystyy metsästämään monenlaista riistaa. Aiempina vuosisatoina sitä pidettiin "laittomana rotuna" sekä salametsästäjien tai mustalaisten koirana. Vuonna 1790 Thomas Bewick kuvaili sitä: "Sen asenne on yrmeä, ja sen käytös josta se on saanut nimensä on synkkää ja kieroa."[3][4] Kyseinen kirjoitus on kuitenkin kaukana nykyisestä rodusta[4], ja Mario Cantonin mukaan se olisi sopinut ennemminkin lurcherin omistajiin kuin koiriin itseensä[3].
Lurcher ei ole oikeastaan mikään koirarotu, koska nimitys voi viitata mihin tahansa koiraan, jonka toinen vanhemmista on vinttikoira ja toinen työkoira. Useimmiten risteytyksen emä on lammaskoira ja isä vinttikoira. Pienemmän muunnoksen takana voi olla joko bordercollie ja whippet tai shetlanninlammaskoira ja whippet.[3][4] Joidenkin harrastajien mielestä ainoastaan vinttikoira x collie -risteytys on "aito" lurcher, mutta taustalla voi yhtä hyvin olla skotlanninhirvikoiraa, salukia, whippettiä, bedlingtoninterrieriä tai partacollieta - sekä viimeaikoina myös belgianpaimenkoira malinoisia ja australiankelpietä. Hieman erikoisempia risteytyksiä ovat olleet whippet ja airedalenterrieri sekä partacollie ja dobermanni - mutta tavanomainen yhdistelmä on edelleen vinttikoira ja paimenkoira. Hirvikoira-, bedlington- ja smithfield- taustaiset yksilöt eroavat huomattavasti vaikkapa whippet-, bull- ja partacollie- taustaisista. [5]
Vuonna 1971 harrastajat alkoivat järjestää epävirallisia lurcher-näyttelyitä, ja nykyisin niitä pidetään vuosittain jopa 50. 5000 yksilön populaatiolla lurcher on yksi yleisimmistä koirista Britannian maaseudulla.[3][4]
Joitain risteytyksiä:
- coney dog: pienikokoinen variaatio, jonka taustalla ovat whippet ja joko border- tai bedlingtoninterrieri, erityisen suosittu Englannin Midlands'ssa[3][4]
- norfolkinlurcher: paikallisristeytys, jonka taustalla ovat collie ja vinttikoira[4]
- pitkäkarvainen collie ja englanninvinttikoira: yksi suosituimmista[3][4]
- kultainennoutaja ja englanninvinttikoira: erityisen suosittu Skotlannissa[3][4]
Lurcher Britannian ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irakissa on jo pitkään teetetty salukin ja paikallisen lammaskoiran välisiä risteytyksiä, jotka tunnetaan nimellä luqi. Niitä käytetään ketun, jäniksen ja gasellin metsästykseen kivikkoisessa maastossa. Niitä arvostetaan erinomaisen hajuaistinsa vuoksi, joka toimii myös olosuhteissa joissa vainuaminen on vaikeaa. Lammaskoiran perimä on vaikuttanut siten, että luqi on tottelevaisempi kuin puhdasrotuinen saluki.[5]
Etelä-Syyriassa arabit ovat jalostaneet pointteria käyttämällä variaation nimeltä zaghuri, tavoitteenaan parempi hajuaisti. Kurdit puolestaan risteyttävät keskenään salukia ja kurdilaista lammaskoiraa, ja tulosta kutsutaan nimellä khilasi. Tavoitteena on koira, joka on sekä hyvävainuinen että tottelevainen.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Evangelos, G. (1.7.2013). Sighthound Dogs (Arkistoitu – Internet Archive). Kritikos Ichnilatis. Haettu 13.8.2013.
- ↑ Hamilton Smith, Charles. The Naturalist’s Library: Vol. XIX, Mammalia: Dogs, Vol. II, s. 178. Chatto & Windus: Piccadilly.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Canton, Mario. Levrieri e segugi primitivi, s. 340-344. Antonio Crepaldi Editore, 2012: Porto Viro, Italia.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 17-18. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
- ↑ a b c Hancock, David. Sighthounds - Their Form, Their Function and Their Future, s. 90, 92-94, 119. The Crowood Press: Ramsbury, Marlborough, Wiltshire, 2012. ISBN 978-1-84797-392-4.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lurcher Wikimedia Commonsissa
