Lyhtyahvenkalat (Acropomatiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, johon luetaan noin 20 kalaheimoa.[1] Nämä heimot on aiemmin luettu ahvenkalojen lahkoon (Perciformes) ja erotettu omaksi lahkokseen 2000-luvulla ainoastaan molekyylituntomerkkien perusteella. Yhteensä lyhtyahvenkaloja tunnetaan yli 300 lajia.
- Lyhtyahvenet (Acropomatidae), 12 lajia
- Banjoahvenet (Banjosidae), 3 lajia
- Suomuevät (Bathyclupeidae), 10 lajia
- Ahmattiahvenet (Champsodontidae), 13 lajia
- Piiloilijat (Creediidae), 18 lajia
- Haukiahvenet (Dinolestidae), 1 laji
- Syvänneahvenet (Epigonidae), 46 lajia
- Helmiahvenet (Glaucosomatidae), 4 lajia
- Liskoahvenet (Hemerocoetidae), 26 lajia
- Ulappabassit (Howellidae), 8 lajia
- Aasianbassit (Lateolabracidae), 3 lajia
- Tyynenmerenbassit (Malakichthyidae), 15 lajia
- Osteriahvenet (Ostracoberycidae), 3 lajia
- Pyyhältäjät (Pempheridae), 85 lajia
- Haarniskapäät (Pentacerotidae), 14 lajia
- Hylkyahvenet (Polyprionidae), 4 lajia
- Peikkoahvenet (Scombropidae),[2] 3 lajia
- Stereolepididae, 2 lajia
- Riutta-ahvenet (Symphysanodontidae), 13 lajia
- Parieväbassit (Synagropidae), 17 lajia
- incertae sedis: Schuettea, 2 lajia
-
Pempheris mangula
-
Osopsaron formosensis
-
Glaucosoma magnificum
-
Lateolabrax japonicus
-
Zaclistius elevatus
-
Symphysanodon katayamai
-
Stereolepis gigas on lyhtyahvenkaloista suurin ja voi kasvaa 2,5 m pitkäksi
[3]
- ↑ Order Summary for Acropomatiformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Ghedotti, M.J., Gruber, J.N., Barton, R.W., Davis, M.P. & Smith, W.L. (2018): Morphology and evolution of bioluminescent organs in the glowbellies (Percomorpha: Acropomatidae) with comments on the taxonomy and phylogeny of Acropomatiformes. Journal of Morphology doi: 10.1002/jmor.20894
- ↑ Stereolepis gigas (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)