Lyijylasitteet

Kiinalainen sancai-lasitettu hevospatsas Tang-dynastian ajalta
Lyijylasitettu astia riistapiiraalle 1800-luvun Englannista

Lyijylasitteet ovat nimensä mukaisesti lyijyä sisältäviä lasitteita, joita käytetään keramiikkaa valmistettaessa. Ne on nykyään suuressa osin korvattu alkali- ja boorilasitteilla lyijyn myrkyllisyyden vuoksi.

Prosessi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijylasitteita on käytetty etenkin terrakottaesineiden lasittamiseen, sillä se synnyttää kovan, kiiltävän ja vettä läpäisemättömän pinnan huokoiselle saviastialle. Se on ns. matalan polton lasite, joka ei tarvitse kuin n. 800 °C polttolämpötilan. Lyijylasitteessa juoksutteena toimii lyijyoksidi tai lyijysilikaatti. Lyijy alkaa haihtua yli 1000 °C, mutta vaikuttaa edelleen sulamiseen.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijylasitteet on tunnettu antiikin ajoista lähtien. Roomalaiset käyttivät niitä öljylamppujen ja juoma-astioiden valmistuksessa.[2] Kiinassa valmistettiin Han-dynastian aikaan vihreäksi lasitettuja hautaesineitä, joissa lyijylasitteeseen lisättiin kuparioksidia värin synnyttämiseksi.[3] Myöhemmin Tang-dynastian aikaan lyijylasitusta käytettiin sancai-esineiden valmistuksessa; niissä oli yleensä kolmea väriä, (kellan)ruskeaa, vihreää ja kermanvalkoista.[4]

Keskiajan Euroopassa lyijylasitusta käytettiin hyvin yleisesti. 1400-luvulla lyijylasitteista kehitettiin Italiassa tinalasite, jota käytettiin majolika-esineiden valmistukseen. Se syrjäytti paljolti lyijylasituksen käytön hienossa keramiikassa. 1800-luvun Englannissa värikkäitä lyijylasitteita käytettiin paljon koriste-esineiden, tarjoiluastioiden ym. valmistuksessa[5].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Airi Hortling: LASITE JA LASITTAMINEN, s. 10-11. Taideteollinen korkeakoulu. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 18.8.2021.
  2. ↑ Victor Bryant: Ceramics in the Roman World ceramicstudies.me.uk. 2004. Viitattu 19.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ S.J. Vainker: Chinese Pottery and Porcelain, s. 42-44. British Museum Press, 1991. ISBN 9780714114705 (englanniksi)
  4. ↑ Vainker, s. 75
  5. ↑ Wolf Mankowitz, Reginald G. Haggar: The Concise Encyclopaedia of English Pottery and Porcelain, s. 138-139. Määritä julkaisija! (englanniksi)