Lystra | |
---|---|
Λύστρα | |
Sijainti | |
![]() ![]() Lystra |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Turkki |
Paikkakunta | Hatunsaray, Konya |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | antiikki |
Alue | Lykaonia |
Aiheesta muualla | |
Lystra (m.kreik. Λύστρα, lat. Lystra, Lustra) oli antiikin aikainen kaupunki Lykaoniassa nykyisen Turkin alueella.[1] Se sijoitetaan nykyiseen Konyan maakunnan Hatunsarayhin.[2][3][4]
Lystra sijaitsi Lykaoniassa tai Isauriassa[1] noin 30 kilometriä etelään Ikonionista eli nykyisestä Konyasta.[5] Se oli rakennettu vanhan Kuninkaallisen tien varrelle. Roomalaisella kaudella kaupunki luettiin Galatian provinssiin, ja tie tunnettiin nimellä Via Sebaste.[6]
Lystran kaupunki oli olemassa ainakin hellenistisellä ja roomalaisella kaudella sekä bysanttilaisen kauden alussa.[6] Antiikin lähteistä sen vaiheista tiedetään suhteellisen vähän. Kaupungin mainitsevat Plinius vanhempi ja Klaudios Ptolemaios.[7]
Keisari Augustus teki vuonna 25 eaa. Lystrasta colonian eli sotilassiirtokunnan nimellä Colonia Julia Felix Gemina (Colonia Julia Felix Gemina Lustra).[6][2][5] Sinne oli sijoitettuna Legio VII Claudia Pia Fidelis.[6]
Apostoli Paavali kävi Lystrassa sekä ensimmäisellä, toisella että kolmannella lähestysmatkallaan, ja siksi se mainitaan usein Apostolien teoissa sekä myös Toisessa kirjeessä Timoteukselle.[8] Ensimmäisellä lähetysmatkallaan vuosina 47–48 hän tuli sinne Ikonionista ja jatkoi Derbeen. Toisella (vuonna 50) ja kolmannella (vuonna 53) matkalla hän jatkoi Lystrasta Ikonionin kautta Pisidian Antiokiaan.[9] Kristillisellä kaudella kaupunki oli Ikonionin metropoliitan alainen piispanistuin, ja sen piispa mainitaan Khalkedonin kirkolliskokouksen osanottajien joukossa.[1] Nykyisin se on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin (Lystra, Lystrensis).[10]
Persialaiset tuhosivat kaupungin 500-luvulla ja arabit 600–800-luvuilla. 1000–1200-luvuilta lähtien sitä hallitsivat seldžukit ja vuodesta 1466 lähtien osmanit. Lystrassa on suoritettu joitakin arkeologisia kaivauksia.[6]
Lystran paikalta on löydetty muun muassa asuntojen ja kirkkojen raunioita, vartiotornien jäänteitä, vesisäiliöitä sekä hautoja. Löydöt ajoittuvat pääosin 100–700-luvuille.[6]