Lännenhopeapensas | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Hopeapensaskasvit Elaeagnaceae[2] |
Suku: | Hopeapensaat Elaeagnus |
Laji: | commutata |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Lännenhopeapensas Wikispeciesissä |
Lännenhopeapensas (Elaeagnus commutata) on hopeapensaiden (Elaeagnus) sukuun kuuluva laji. Lajista käytetään myös nimityksiä hopeapensas ja aitokilsepensas.[3]
Lännenhopeapensas esiintyy alkuperäisenä Pohjois-Amerikan länsiosissa Alaskan eteläosista Brittiläiseen Kolumbiaan ja idässä Manitobaan ja etelässä Utahiin ja Yhdysvaltain Keskilännen pohjoisosien kautta Etelä-Dakotaan ja Minnesotan länsiosiin.[4]
Lännenhopeapensas on kesävihanta yksikotinen pensas, joka on leveäkasvuinen ja kasvaa 1–2,5 metriä korkeaksi. Laji tekee runsaasti juurivesoja. Oksat ovat punertavanruskeita. Lehtilapa on 2–8 cm:n pituinen, soikea, ehytlaitainen ja molemmilta puolilta hopeanhohtoinen. Kukat puhkeavat kuluvan kesän kasvaimen lehtihankoihin. Ne ovat pieniä, keltaisia ja voimakastuoksuisia. Hedelmä on marjamainen ja noin 1 cm läpimitaltaan.[5][6]
Lännenhopeapensasta käytetään koristekasvina sen hopeanväristen lehtien takia. Lajin talvenkestävyys on hyvä ja kasvupaikkavaatimukset vähäisiä. Se menestyy hyvinkin kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Laji sopii yksittäiskasviksi ja pensasryhmiin. Pensas ei tarvitse muuta hoitoa kuin liiallisten juurivesojen poistoa.
Suomessa lännenhopeapensas menestyy vyöhykkeillä I–VI. Lajilla ei ole Suomessa merkittäviä kasvitauteja tai -tuholaisia.[5]