MASINT

Mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelu eli MASINT (lyhenne sanoista Measurement and Signature Intelligence) on kohteen tai toiminnan luontaisiin ominaispiirteiden tai osatekijöiden tallentamiseen ja mittaamiseen perustuva tiedustelun alalaji.[1] Nämä piirteet mahdollistavat kohteen tai toiminnan havaitsemisen, tunnistamisen tai luonnehdinnan. Jos 'maali' värähtelee, päästää ääntä, jättää jäljen, on ympäristöään kylmempi tai kuumempi, sillä voi olla havaittava tunnusmerkki.[1] Mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelu pohjautuu havaintolaitteiden keräämän datan tieteelliseen ja tekniseen analyysiin.

Mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelun osa-alueita on kuusi:[1]
1) elektro-optinen tiedustelu (engl. Electro-optical MASINT)

heijastuneen tai emittoidun elektromagneetisen spektrin mittaus ultravioletin, näkyvän, lähi-infrapunan ja infrapunan taajuusalueilla
Esimerkiksi satelliittipohjaisen metsäpalojen seurantajärjestelmien havaitsemien lämpöanomalioiden käyttö Venäjän hyökkäyssodan aikaisten räjähdysten ja palojen paikallistamisessa Ukrainassa;[2]

2) radioaktiivisten säteilyyn ja tapahtumiin liittyvä valvonta ja seuranta (engl. Nuclear MASINT)

Esimerkiksi kansallisten säteilykeskusten (kuten Suomessa Säteilyturvakeskuksen) ja rajavalvonnan säteilynmittauspisteet sekä Kansainvälisen ydinkoekieltosopimusjärjestön (CTBTO, Comprehensive Nuclear-Test-Ban-Treaty Organization) kansainvälinen valvontajärjestelmä (IMS)[3][4].

3) geofysikaalinen tiedustelu (engl. Geophysical MASINT)

Esimerkiksi meren akustinen mittaus sonarpoijuja käyttämällä ja seismisten tapahtumien valvonta (Suomessa erityisesti Helsingin yliopiston Seismologian instituutti[5]).

4) tutkatiedustelu (engl. Radar MASINT) - RADINT

kohteen heijastaman elektromagneettisen säteilyn aktiivinen ja passiivinen keruu
Esimeriksi vastatykistötutka; sotilaallisten ja kaupallisten SAR-tutkasatelliittien datan hyödyntäminen

5) materiaaleihin liittyvä tiedustelu (engl. Materials MASINT)
6) radiotaajuusalueen tiedustelu (engl. Radiofrequency MASINT)


MASINTin osa-alueita on eri lähestymisten mukaan ryhmilty toisinkin. Kohteesta tai toiminnasta voidaan pyrkiä selvittämään sen[6]

  • radioaktiiviset, kemialliset ja biologiset piirteet;
  • emittoima energia (radioaktiivinen säteily, lämpösäteily, elektromagneettinen säteily);
  • heijastunut (edelleensäteilemä) energia (esim. radiotaajuudet, valo, ja ääni);
  • mekaaninen ääni (esim. koneen, potkurin, tai laitteistojen melu);
  • magneettiset ominaisuudet (esim. magneettikentän voimakkuus ja anomaliat);
  • liike (esim. lento, tärinä, tai liikkuminen); ja
  • materiaaliset ominaisuudet.
  1. a b c MASINT. Measurement & Signature Intelligence (pdf) 2022. The National MASINT Office, dni.gov. Viitattu 2.7.2024. (englanniksi)
  2. Bohdan Yailymov, Hanna Yailymova, Andrii Shelestov & Leonid Shumilo: Monitoring of Fires Caused by War in Ukraine Based on Satellite Data 2023 13th International Conference on Dependable Systems, Services and Technologies (DESSERT). 2023. ieee.org. Viitattu 4.7.2024. (englanniksi)
  3. 15/2001 Laki täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sopimuksen soveltamisesta Finlex, finlex.fi. 30.12.1998. Oikeusministeriö & Edita. Viitattu 4.7.2024. (englanniksi)
  4. Jussi Nurminen: Ydinkoekieltojärjestö: Neljä Venäjän säteilymittausasemaa vaikeni ohjusräjähdyksen jälkeen – Kreml: Ei yhteyttä turmaan yle.fi. 20.8.2019. Yleisradio. Viitattu 4.7.2024. (suomeksi)
  5. Pohjois-Korean ydinkoe havaittiin Suomessa saakka yle.fi. 3.9.2017. Yleisradio. Viitattu 4.7.2024. (suomeksi)
  6. Evaluation Report on Measurement and Signature Intelligence (Report No. PO 97-031) 1997. Office of the Inspector General, DoD. Viitattu 2.7.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]