METAR

METAR on säähavainnon standardoitu tallennus- ja viestitysmuoto, jota käytetään lentosääpalvelussa.[1] Se on Yhdysvaltain NOAA:n mukaan lyhenne ranskankielisistä sanoista "METeorological Aerodrome Report" ja ranskalaisten mukaan lyhenne sanoista "METeorological Airport Report". Suurelta osin METAR:n koodiin perustuu myös lentopaikkaennustesanoma TAF.

Siinä ilmoitetaan lentokentän lämpötila-, näkyvyys- ilmanpaine- ja sääilmiötietoja kuten synop-sanomassakin ja sen lisäksi mm. ilmanpaine merenpinnassa (QNH), kiitotienäkyvyys (RVR) ja eri pilvikerrosten korkeuksia.[1]

Havainto tehdään yleensä puolen tunnin välein ja se välitetään kansainvälisessä ilmaliikenteen viestiverkossa.[1]

Kerättyjen tietojen perusteella voidaan tehdä lentosuunnitelmat (reitti, varakenttä, polttoaineen tarve).

Sään merkittävästi muuttuessa metarien välillä tehdään SPECI-sanoma, jonka koodi on kuten METARissa. SPECI-sanomaa käytetään Suomessa vain sotilasilmailussa.

METAR-sanomia voi lukea mm. Yleisradion Teksti-TV:n sivuilta 428–429.[2] Nykyinen, vakiomuotoinen METAR-sanoma otettiin käyttöön vuonna 1968 (USA:ssa 1996), jota ennen eri valtioilla oli omat sääsanomamuotonsa. Kuitenkin edelleenkin eri maiden sanomissa on pieniä muotoeroja. Valtaosa METAR:n lyhenteistä juontaa juurensa ranskan kielestä, joka oli tuon ajan ilmailussa eräs valtakieli. Joissakin maissa METAR-sanomia lähetetään myös selväkielisenä, jatkuvana lähetteenä ilmailuradiotaajuuksilla, ATIS-lähetteen tapaan. Suomessa tämä VOLMET-niminen palvelu oli käytössä kesäkuuhun 2023 saakka.[3][4][5]

Sääviestin muoto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koodi on muotoa: CCCC GGggZ dddff(f)Gfmfm (KMH ou KT ou MPS) dndndnVdxdxdx (VVVVDv Vx VxVxVxDv ou CAVOK) (RDR DR/VRVRVRVRI ou RDRDR/VRVRVR VRVVRVRVRVRi) w'w'(ww) (NsNsNs hshshs ou VVhs hshs ou SKC) T'T'/T'dT'd Q PHPHPHPH REw'w' (WS_TKOF_RWY DRDR et/ou WS_LDG_RWYDRDR)

jossa:

  • CCCC on lentokentän koodi
  • GGggZ on mittausajankohta
  • dddff(f)Gfmfm on tuulitieto ja dndndnVdxdxdx kuvaa tuulen suunnan vaihtelua
  • VVVVDv Vx VxVxVxDv tai CAVOK on näkyvyys. CAVOK tulee sanoista "Ceiling and Visibility OK", pilvet ovat näkölentosäännöillä lentoa varten korkealla ja näkyvyys yli 10 km.
  • RDR DR/VRVRVRVRI tai RDRDR/VRVRVR VRVVRVRVRVRi on kiitotienäkyvyys
  • w'w'(ww) sääkoodit
  • NsNsNs hshshs tai VVhs hshs tai SKC kuvaa pilvisyyden
  • T'T'/T'dT'd kuvaa vallitsevan lämpötilan ja kastepisteen lämpötilan. Alle 0 °C:n lämpötilat merkitään siten, että lämpötilan arvon eteen tulee kirjain M (Minus).
  • Q PHPHPHPH paine merenpinnalla
  • REw'w' edellisen mittausajankohdan sääkoodit
  • WS_TKOF_RWY DRDR et/ou WS_LDG_RWYDRDR Muita tietoja: kiitotien kitkakerroin

EFHK 160720Z 05006KT 9999 SHRA FEW014 BKN034 08/03 Q1016 NOSIG=, joka tarkoittaa seuraavaa:

  • EFHK: Helsinki-Vantaan lentoasemalla
  • 160720Z: 16. päivä kuluvaa kuukautta klo 07:20 UTC-aikaa, johon tulee normaaliaikana lisätä kaksi tuntia ja kesäaikaan kolme tuntia, jotta saadaan Suomen aika. Havaintoajankohdan jälkeen lisätty sana AUTO tarkoittaa sitä, että mittaukset on tehnyt automaattinen säänmittausasema.
  • 05006KT: tuuli suunnasta (0)50 astetta (ts. koillistuulta) 6 solmua (noin 3 m/s). Tässä tuuliryhmässä voi olla tarkennuksia, kun tuulen suunta vaihtelee merkittävästi. Lisämerkintä 030V100 tarkoittaisi tuulensuunnan vaihtelevan 30 ja 100 asteen välillä. Lisämerkintä G44 tarkoittaisi 44 solmun tuulenpuuskia.
  • 9999: näkyvyys 10 km tai enemmän. Vaakanäkyvyyden ollessa alempi nelinumeroinen luku antaa sen metreinä. Tässä ryhmässä voi olla kaksi lukusarjaa kuvaten huonoimman ja parhaimman näkyvyyden ja ko. näkyvyyksien suunnat.
  • Seuraava ryhmä on - harvoin yleisilmailussa - kiitotienäkyvyys.
  • SHRA: sadekuuro. Muut sääilmiöt, ks. luettelo alla.
  • FEW014: BKN034 pilvet: vähän pilviä (peittäen 1/8–2/8 osaa taivaasta), niiden alarajan on 1 400 jalan korkeudella, paljon pilviä (peittäen 5/8–7/8 osaa taivaasta), niiden alaraja on 3 400 jalan korkeudella
  • 08/03: lämpötila 8 astetta kastepiste 3 astetta
  • Q1013.25: ilmanpaine merenpinnan tasolla 1013.25 hPa, joka on lukuarvoltaan sama kuin aiemmin ilmailussa käytetty millibaari.
  • Paineryhmää voi seurata esim. tuuliväännetietoja (windshear).
  • NOSIG: ei merkittäviä muutoksia odotettavissa 2 tunnin aikana, käytetään Suomessa vain Helsinki-Vantaalla osana laskeutumisennustetta. Esimerkiksi laskeutumisennuste PROB30 FZRA tarkoittaa, että 30 prosentin todennäköisyydellä seuraavan kahden tunnin aikana sataa jäätävää sadetta. Nämä puuttuvat usein.
  • = on merenkulun Q-viestien pohjalle rakennetussa lentosääviestissä oleva viestin lopun merkki.

Kenttäkoodit Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa esimerkiksi seuraavat lentopaikat sekä lentoasemat ovat sellaisia, joita koskevia METAR-tiedotteita julkaistaan

  • EFHK, Helsinki-Vantaa
  • EFHF, Helsinki, Malmi
  • EFTU, Turku
  • EFTP, Tampere, Pirkkala (1970-luvun lopusta lähtien ainoa kenttä Tampereella)
  • EFMA, Maarianhamina
  • EFPO, Pori
  • EFVA, Vaasa
  • EFKK, Kruunupyy
  • EFJY, Jyväskylä (Tikkakoski, Luonetjärvi)
  • EFKU, Kuopio (Rissala)
  • EFJO, Joensuu
  • EFHA, Halli
  • EFKA, Kauhava
  • EFUT, Utti
  • EFMI, Mikkeli
  • EFSA, Savonlinna
  • EFLP, Lappeenranta
  • EFOP, Oripää
  • EFOU, Oulu
  • EFKE, Kemi
  • EFRO, Rovaniemi
  • EFET, Enontekiö
  • EFIV, Ivalo
  • EFKT, Kittilä
  • EFSO, Sodankylä
  • EFKS, Kuusamo
  • EFKI, Kajaani
  • EFVR, Varkaus
  • EFYL, Ylivieska
  • EFSI, Seinäjoki
  • EFKY, Kymi (Kotka)
  • EFWB, Wredeby (Anjalankoski)
  • EFAL, Alavus
  • EFJM, Jämi

Sääilmiöt ja niiden luonne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • SKC, pilviä peittäen 0/8 osaa taivaasta (Sky Clear)
  • FEWxxx, pilviä peittäen 1/8–2/8 osaa taivaasta (Few)
  • SCTxxx, pilviä peittäen 3/8–4/8 osaa taivaasta (Scattered)
  • BKNxxx, pilviä peittäen 5/8–7/8 osaa taivaasta (Broken)
  • OVCxxx, pilviä peittäen 8/8 osaa taivaasta (Overcast)
  • VVxxx, vertikaalinäkyvyys (Vertical Visibility)
  • joissa xxx on pilven alarajan tai vertikaalinäkyvyyden korkeus satoina jalkoina
  • DZ, tihkusade (drizzle)
  • GR, rakeita (grain)
  • GS, pikkurakeita (granules)
  • IC, jääneulasia (ice)
  • PL, jääjyväsiä (pellets of ice)
  • RA, vesisade (rain)
  • SHRA, sadekuuro (shower, rain)
  • SG, lumijyväsiä (snow grain)
  • SN, lumisade (snow)

Näkyvyyttä heikentävät sääilmiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • BR, utu (mist)
  • DU, tomua (dust)
  • FG, sumu (fog)
  • FU, savu (fume)
  • HZ, auer (haze)
  • SA, hiekkaa (sand)
  • VA, tulivuoresta purkautuvaa tuhkaa (vulcanic ash)

Muut sääilmiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • DS, tomumyrsky (dust storm)
  • FC, pyörremyrsky
  • PO, pölypyörteitä
  • SQ, tuulenpuuskia
  • SS, hiekkamyrsky (sand storm)

Etumerkit, jotka kuvaavat sääilmiöiden voimakkuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • - heikko
  • + voimakas
  • ei merkkiä - kohtalainen
  • VC, noin, tienoolla (vicinity)

Etuliitteet, jotka kuvaavat sääilmiöiden luonnetta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • BC, hattaroita
  • BL, tuiskua (korkeaa)
  • DR, ajelehtivaa (drifting)
  • FZ, jäätävää (freezing)
  • MI, matalaa (minus)
  • PR, osittainen (partial)
  • SH, kuuroittainen (shower)
  • TS, ukkonen (thunder storm)

Muut lyhenteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun asemalla ei ole tehty mittauksia viesti lyhenee muotoon: NIL= tai NO INFORMATION=

Koodisana CAVOK (Amerikassa SKC, Sky Clear) on lyhenne englannin kielen sanoista ”Ceiling And Visibility OK”. Sitä käytetään kun säätila täyttää seuraavat ehdot: operatiivisesti merkittäviä pilviä ei esiinny (ei pilviä 5 000 ft alapuolella ja CB- tai TCU-pilviä ei esiinny), näkyvyys vähintään 10 km ja ei merkittäviä sääilmiöitä.[6] Mikäli operatiivisesti merkittäviä pilviä ei esiinny mutta lyhenteitä CAVOK tai SKC ei voida käyttää, ilmoitetaan pilvet lyhenteellä NSC (No Significant Cloud).

  1. a b c Sää IVAO Finland. Arkistoitu 13.9.2012. Viitattu 5.5.2012.
  2. http://www.yle.fi/tekstitv/html/P428_01.html
  3. METAR Academic Dictionaries and Encyclopedias. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  4. eAIP SUOMI / FINLAND www.ais.fi. Viitattu 7.8.2023.
  5. VOLMET | SKYbrary Aviation Safety skybrary.aero. Viitattu 7.8.2023.
  6. Dave Ashford: Interpretation of CAVOK in Aeronautical Reports and Forecasts flyibm.com. Arkistoitu 17.1.2006. Viitattu 5.5.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]