Kansainvälisesti vaikuttavan rypälepommien kiellon myötä kuorma-ammusten markkinat kuivuivat. Tämän johdosta Suomen maavoimat hankki M270 MLRS:eihin päivitykset, jotka mahdollistavat itseohjautuvien järjestelmien kuten ATACMS ja GMLRS käytön.[1] Ensin mainituista käytännössä ainoastaan viimeisin variantti MGM-168 ATACMS – Block IVA tulee kysymykseen, sillä aiemmat ovat ongelmallisia kuorma-ammuksia.
Sadan miljoonan euron ATACMS Block IVA -ohjustilaus peruttiin 2014 vedoten korkeisiin kustannuksiin.[1] Puolustusvoimat piti järjestelmää yhtenä tärkeimmistä uskottavan puolustuskyvyn ylläpidon kannalta. Vastaavaa kaukovaikutuskykyä on hankittu IlmavoimienJASSM-kaupan myötä.
Aiemmin M39. Kuorma-ammus, joka sisältää 950 kpl M74-tytärammuksia. Kantama 128 kilometriä.
MGM-140B – Block IA
Aiemmin M39A1. GPS/INS-ohjautuva kuorma-ammus, joka sisältää 275 kpl M74-tytärammuksia. Kantama 165 kilometriä.
Lockheed Martin sai tammikuussa 2015 Yhdysvaltain puolustushallinnolta sopimuksen jatkokehittää järjestelmää, jotta rypälepommikiellon syystä eli maastoon jäävien räjähtämättömien tytärammuksien ongelmasta päästäisiin.
MGM-164 ATACMS – Block II
Aiemmin MGM-140C tai M39A3. Northrop Grummanin suunnittelema kuorma-ammus, joka sisältää 13 kpl tankintuhoaja-tytärammuksia. Vuoden 2003 lopussa Yhdysvaltain maavoimat lakkautti rahoituksen ja järjestelmää ei otettu koskaan käyttöön.
MGM-168 ATACMS – Block IVA
Aiemmin MGM-140E tai Block IA Unitary. GPS-INS-ohjautuva ammus, joka sisältää yksittäisen 230 kg taistelukärjen (ei tytärammuksia). Kehityssopimus solmittiin joulukuussa 2000, koetestit huhtikuussa 2001. Ensimmäinen tuotantosopimus solmittiin maaliskuussa 2002.
Kantama on sittemmin pidentynyt 300 kilometriin, rajoitteena enemmänkin MTCR-sopimus kuin tekniset syyt.
Suomi suunnitteli 70 raketin hankkimista, peruttiin kustannussyistä.[1]