Magnesiumvetyfosfaatti

Magnesiumvetyfosfaatti
Tunnisteet
CAS-numero 7757-86-0
PubChem CID 123955 ja 20406313
Ominaisuudet
Molekyylikaava MgHPO4
Moolimassa 120,288
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine
Sulamispiste 550 °C (trihydraatti, hajoaa)[1]
Tiheys 2,123 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen Liukenee hieman veteen[1]

Magnesiumvetyfosfaatti (MgHPO4) eli dimagnesiumfosfaatti on magnesium- ja vetyfosfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa lannoitteissa ja elintarvikkeiden lisäaineena.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa magnesiumvetyfosfaatti on valkoista kiteistä ja hygroskooppista ainetta. Yhdiste tunnetaan lähinnä kidevedellisinä hydraatteina, kuten mono-, tri- ja heptahydraatteina (MgHPO4·H2O, MgHPO4·3H2O ja MgHPO4·7H2O). Magnesiumvetyfosfaatti liukenee vain vähäisissä määrin veteen, mutta liukenee happoihin. Kuumennettaessa yhdiste hajoaa magnesiumpyrofosfaatiksi.[1][2][3][4][5][6]

Magnesiumvetyfosfaattia valmistetaan magnesiumoksidin, -hydroksidin tai -karbonaatin ja fosforihapon reaktiolla.[2][6]

MgO + H3PO4 → MgHPO4 + H2O

Magnesiumvetyfosfaattia käytetään lisäravinteissa ja elintarvikkeiden lisäaineena, muovien stabilisaattorina ja laksatiivina.[2][3][4][5][6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–73. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Richard C. Ropp: Encyclopedia of the Alkaline Earth Compounds, s. 244–245. Newnes, 2012. ISBN 9780444595539 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b David R. Gard :Phosphoric Acids and Phosphates, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005.
  4. ↑ a b Klaus Schrödter, Gerhard Bettermann, Thomas Staffel, Friedrich Wahl, Thomas Klein & Thomas Hoffmann: Phosphoric Acid and Phosphates, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008.
  5. ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 613. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
  6. ↑ a b c Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 532-533. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 (englanniksi)