Maiju Gebhard

Maiju Gebhard.

Maiju Gebhard (15. syyskuuta 1896 Helsinki – 18. heinäkuuta 1986 Helsinki) tunnetaan ennen kaikkea Työtehoseurassa vuosina 1944–1945 keksimästään astiankuivauskaapista. Hänen isänsä oli professori Hannes Gebhard ja äitinsä talousneuvos, kansanedustaja Hedvig Gebhard.

Ura

Gebhard valmistui kotitalousopettajaksi Ruotsissa vuonna 1919 ja työskenteli sen jälkeen opettajana Orimattilan kotitalousopistossa. Vuodet 1923–1943 hän työskenteli Pienviljelijäin Keskusliiton konsulenttina. Hän oli Työtehoseuran johtokunnan jäsenenä vuodesta 1937 ja siirtyikin johtamaan sen tutkimus-, koulutus- ja valistustoimintaa vuonna 1943. Tässä tehtävässä hän toimi aina eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1964 asti.

Astiankuivauskaapin idean Gebhard sai Ruotsissa opiskellessaan. Siellä aiemmin tiskauksen yhteydessä astiat nostettiin pöydällä olevaan puiseen telineeseen ja sieltä edelleen kuivattiin ja nostettiin kaappiin. Gebhardin innovaatio oli kuivausritilöiden ja ovien asentaminen kaappiin. Tämä säästi huomattavasti perheenäitien työtä ja aikaa kun yksi turha työvaihe poistettiin. Astiankuivauskaappien teollisen valmistuksen aloitti Enso-Gutzeit Oy vuonna 1948. Vuonna 1954 kaapeissa alettiin käyttää muovipäällysteisiä teräslankahyllyjä.^lähde?

Gebhard paneutui työssään erityisesti kotitalouksissa työskentelevien kotiäitien työn rationalisointiin, mutta koneiden kehittämisen lisäksi hän pyrki asenneilmapiirin muokkaamiseen kodeissa. Gebhard korosti työssään aina inhimillisyyttä ja erityisesti asioiden oikeaan arvojärjestykseen panemista.

Kirjallista tuotantoa

• Pienviljelijäemännän kotitalousopas. Kotilieden kirjasto 26. WSOY 1930
• Nyt on koivujen istutusaika. Porvoo 1932
• Pienviljelijäemännän keittokirja. Kirjoittaneet Maiju Gebhard ja Hilja Lahti. Kotilieden kirjasto 38. WSOY 1932, 2. painos 1937
• Ravitsevaa ruokaa kotoisista tuotteista. Toimittaneet Ella Kitunen, Maiju Gebhard ja Katri Antila. Maatalousministeriö, Helsinki 1933
• Linja-autossa: Yksinäytöksinen näytelmä. Pellervo-seura, Helsinki 1937 (saanut 1 palkinnon Pellervoseuran näytelmäkilpailussa 1937)
• Iloa illanviettoihin. Werner Söderström oy:n näytelmäsarja 160. WSOY 1940
• "Miniän mainiota" ja 63 muuta hyvää perunasta. Kirjoittaneet Maiju Gebhard ja Aliisa Kattelus. Marttaliito, Helsinki 1940
• Totta ja leikkiä: Illanvietto-ohjelmaa. Werner Söderström oy:n näytelmäsarja 161. WSOY 1940
• Pullot ja purnukat täyteen. Toimittaneet Toini Syvälahti ja Maiju Gebhard. Marttaliitto, Helsinki 1941
• Köydet kotoisista aineista. Kirjoittaneet Maiju Gebhard ja Annikki Reunanen. Kotitalouskeskus, Helsinki 1942
• Miten nyt puhdasta? Kirjoittaneet Maiju Gebhard ja Minna Koivisto. Kansanhuoltoministeriö, Helsinki 1942
• Polttopuiden kuljetus kotitaloudessa. Työtehotietoa 3. Työtehoseura, Helsinki 1944
• Veden kuljetus kevyeksi. Työtehotietoa 2. Työtehoseura, Helsinki 1944
• Naisten pyhäpäivätyö suomalaisessa maanviljelijätaloudessa. Työtehoseura, Helsinki 1947
• Tutkimuksia keittiön sisustuksesta työnsäästöä silmälläpitäen. Kirjoittaneet M. Gebhard ja Kirsti Kuusamo. Helsinki 1950
• Vertailevia kokeita huoneiden siivouksesta pölynimurilla. Kirjoittaneet M. Gebhard ja A. Linkomies. Helsinki 1950
• Ajankäyttö ostoksien suoritukseen kaupunkilaiskotitalouksissa. Helsinki 1951
• Vaatteiden silitystyön rationalisoimisesta. Työtehoseura, Helsinki 1952
• Naisten suorittamat koti- ja kotieläintalouden kuljetustyöt eräillä tiloilla ; kirj. Maiju Gebhard, Eeva Oittila. Työtehoseuran julkaisuja 96. Työtehoseura, Helsinki 1962

Sitaatteja

• ”Älä ole niin toivottoman vanhanaikainen!”
• ”On parempi, jos on vähän pölyä huonekaluilla, kunhan ei ole pölyä sielussa!”
• ”Hanki työtuoli, poista jalkahuoli!”
• ”Opi hutiloimaan — joskus kun niin on tarvis! Tärkeintä kodissa ovat sen ihmiset.”^[1][2]

Lähteet

• Mikkola, Marjo: Keksijäesittelyssä: Maiju Gebhard (1896–1986). (Arkistoitu sivu.) Yle – Teema. 20.3.2002. Arkistoitu 29.6.2009. Viitattu 15.9.2018.
• Sysiharju, Anna-Liisa: ”Gebhard, Maiju (1896–1986)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 195–196. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.

Viitteet

1. ”Suuret suomalaiset”, s. 225. Otava, 2004.
2. Gebhard, Maiju: Lopen uupuneelle perheenemännälle. Työtehotietoa-lehti 7–8/1947.

Kirjallisuutta

• Pulma, Panu: Työtehoseuran kuusi vuosikymmentä 1924–1984. Työtehoseuran julkaisuja, 260. Helsinki, 1984. ISBN 951-788-083-9.

Aiheesta muualla

• Lindfors, Jukka: Astiankuivauskaapin keksijä Maiju Gebhard Yle – Elävä arkisto. 24.11.2009. Viitattu 15.9.2018.
• Manninen, Kirsti: Maiju Gebhard – astiankuivauskaapin kehittäjä Naisten Ääni. Viitattu 15.9.2018.
• Lehtonen, Ann-Mari: Nerokas keksintö, jonka vain suomalaiset tuntevat: astiankuivauskaappi Deko. 12.10.2017. Viitattu 15.9.2018.
• Junkala, Jenni: Tiesitkö? Näiden keksintöjen takana on nainen Me Naiset. 19.3.2014. Viitattu 15.9.2018.
• Tässä ovat suomalaisten ja ruotsalaisten keksinnöt – hämmästyttävä ero Kauppalehti. 30.3.2011. Viitattu 15.9.2018.
• Michaelsson, Sannika: Astiankuivauskaappi ei olekaan suomalainen keksintö – Suomessa myönnetyistä yli 127 000 patentista vain yksi on saanut Nobelin Yle – Uutiset. 20.11.2017. Viitattu 15.9.2018.
• Gebhard, Maiju hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)