Majavankaalit | |
---|---|
Valkomajavankaali Lysichiton camtschatcensis. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Luokka: | Yksisirkkaiset Monocots |
Lahko: | Alismatales |
Heimo: | Vehkakasvit Araceae |
Alaheimo: | Orontioideae |
Suku: |
Majavankaalit Lysichiton Schott |
Katso myös | |
Majavankaalit (Lysichiton) on kaksilajinen kasvisuku vehkakasvien heimossa.[1] Niiden lähimmät sukulaiset ovat keltapuikelo (Orontium aquaticum) ja haisuhuput (Symplocarpus).
Majavankaalien suuret lyhytruotiset lehdet kasvavat ruusukkeena. Puikelon suojuslehti peittää kukinnon tyven ja lakastuu hedelmien kypsyessä. Puikelo on 4–12 senttimetriä pitkä ja koostuu tiiviisti kasvavista pienistä nelilukuisista kukista. Hedelmänä on vihreä marja.[2]
Majavankaaleihin kuuluu kaksi lajia monivuotisia suo- ja rantakasveja: Läntisessä Pohjois-Amerikassa alkuperäisenä esiintyvä keltamajavankaali (Lysichiton americanus) ja Koillis-Aasiassa[3] alkuperäisenä esiintyvä valkomajavankaali (Lysichiton camtschatcensis). Majavankaaleja viljellään koristekasvina ja ne ovat levinneet uusille alueille, kuten Eurooppaan.[2] Kelta- ja valkomajavankaali risteytyvät, risteymälaji on Lysichiton × hortensis.
Suomessa keltamajavankaali on luonnonvaraisena harvinainen uustulokas.[4]