Manchester Monarchs | |
---|---|
Perustettu | 2001 |
Kaupunki | Manchester, New Hampshire |
Kotiareena | Verizon Wireless Arena |
Sarja | AHL |
Konferenssi | Itäinen |
Divisioona | Atlantti |
Värit | |
Toimitusjohtaja | Doug Christiansen |
Päävalmentaja | Doug Christiansen |
Kapteeni | David Kolomatis |
Yhteistyöseurat |
Los Angeles Kings (NHL) Ontario Reign (AHL) |
Manchester Monarchs on AHL-liigassa pelaava yhdysvaltalainen jääkiekkoseura. Seuran kotikaupunki on New Hampshiren osavaltiossa sijaitseva Manchester.[1]
Manchester Monarchs aloitti AHL:ssä vuonna 2001 ja on ollut koko historiansa ajan NHL-seura Los Angeles Kingsin farmiseura.[2] ECHL:ssä sen yhteistyöseuroja ovat olleet vuosina 2001–2008 Reading Royals ja vuodesta 2008 Ontario Reign.[3] Monarchsin, kuten myös Kingsin ja Reignin, omistaa Anschutz Entertainment Group (AEG), jonka omistukseen kuuluu useita muitakin urheilun ammattilaisseuroja.[4] Manchester Monarchsin general managerina on toiminut vuodesta 2006 alkaen entinen jääkiekkomaalivahti Ron Hextall.[5][6] Samana vuonna seuran päävalmentajana aloitti Mark Morris, jonka edeltäjiä ovat olleet Bruce Boudreau (2001–2005) ja Jim Hughes (2005–2006).[7][8]
Monarchs on pelannut AHL:n pudotuspeleissä vuoteen 2011 mennessä yhdeksänä kautena. Ensimmäisestä kaudestaan alkaen se eteni pudotuspeleihin seitsemänä vuonna peräkkäin, kunnes jäi ensi kertaa niiden ulkopuolelle vuonna 2009. Viidellä ensimmäisellä kaudella sen pudotuspelitaival katkesi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, mutta kuudennella kaudella, kaudella 2006–2007, se ylsi itäisen konferenssin loppuotteluihin voittamalla ensimmäisellä kierroksella Worcester Sharksin voitoin 4–2 ja toisella Providence Bruinsin niin ikään 4–2. AHL:n loppuotteluihin se ei tuolloin kuitenkaan päässyt, sillä konferenssifinaaleissa Hershey Bears vei ottelusarjan voiton suoraan neljässä ottelussa. Toisen kerran Monarchs pääsi konferenssifinaaleihin kaudella 2009–2010, jolloin se voitti pudotuspeleissä Portland Piratesin voitoin 4–0 ja Worcester Sharksin voitoin 4–2. Konferenssifinaaleissa se sai jälleen vastaansa Hershey Bearsin, joka oli tuolla kertaa vahvempi voitoin 4–2.[8][9][10]
AHL:n runkosarjassa Monarchs on menestynyt parhaiten kausilla 2004–2005 ja 2006–2007, joilla se sijoittui Atlantin divisioonan kärkeen. Molemmilla kausilla seura keräsi yhteensä 110 runkosarjapistettä. Monarchs voitti kummallakin kaudella 51 ottelua ja hävisi 21 ottelua varsinaisella peliajalla, minkä lisäksi se hävisi ensiksi mainitulla kaudella neljä ottelua jatkoajalla ja neljä rangaistuslaukauskilpailun jälkeen, ja jälkimmäisellä puolestaan seitsemän ottelua jatkoajalla ja yhden rangaistuslaukauskilpailun jälkeen. Kaudella 2004–2005 Monarchs voitti Atlantin divisioonan lisäksi myös itäisen konferenssin runkosarjan.[8][11][12]
Monarchsin yhden kauden piste-, maali- ja syöttöennätykset ovat keskushyökkääjä Michael Cammallerin hallussa. Hän teki kaudella 2004–2005 79:ssä runkosarjaottelussa 109 tehopistettä, 46 maalia ja 63 syöttöpistettä.[13][14] Kautta aikain eniten maaleja ja pisteitä Monarchsissa tehnyt pelaaja on laitahyökkääjä Noah Clarke ja eniten otteluita pelannut pelaaja laitahyökkääjä David Meckler.[15]
Monarchsin kotiareena on yli 10 000 -paikkainen Verizon Wireless Arena, joka avattiin marraskuussa 2001. Areenan rakentamisen oltua vielä kesken, seura pelasi kauden 2001–2002 alussa 13 peräkkäistä vierasottelua ennen ensimmäistä kotiotteluaan.[2][16]
Seuran logo, joka on pysynyt alusta alkaen samana, ja jonka aiheena kruunupäinen leijona, julkistettiin 13. marraskuuta 2000.[2]
(Tilanne 1. lokakuuta 2019)
Maalivahdit | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Numero | Pelaaja | Hanskakäsi | Sopimus | Syntymäpaikka | ||
Puolustajat | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Numero | Pelaaja | Kätisyys | Sopimus | Syntymäpaikka | ||
6 | David Kolomatis | R | 2019 | Basking Ridge, New Jersey, Yhdysvallat |
Hyökkääjät | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Numero | Pelaaja | Kätisyys | Pelipaikka | Sopimus | Syntymäpaikka | |