Mantukimalainen

Mantukimalainen
Uhanalaisuusluokitus

{{{status}}}

Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Osalahko: Myrkkypistäiset Aculeata
Yläheimo: Mesipistiäismäiset Apoidea
Heimo: Mesipistiäiset Apidae
Suku: Kimalaiset Bombus
Laji: lucorum
Kaksiosainen nimi

Bombus lucorum
(Linnaeus, 1761)

Synonyymit
  • Apis lucorum
Katso myös

  Mantukimalainen Wikispeciesissä
  Mantukimalainen Commonsissa

Mantukimalainen (Bombus lucorum) on Suomen yleisin kimalaislaji. Se on Suomen noin 30 kimalaislajista suurin yhdessä kivikkokimalaisen (Bombus lapidarius) kanssa.[2] Kuningattaren pituus voi olla jopa 2,5 cm. Mantukimalaisen tuntomerkkeinä ovat musta pohjaväri, jossa ovat etuselän ja takaruumiin keskiosan keltaiset "vyöt" ja peräpään valkoinen "vyö". Laji on yleinen koko Suomessa ja kulttuurialueilla sitä näkee mm. kukkaistutuksissa ja nurmikoilla apiloiden mettä keräämässä. Muun muassa apiloille ovatkin kimalaiset erittäin tärkeitä pölyttäjiä. Mantukimalaiselle maistuu hyvin monenlaisten kukkien mesi. Sitä voi nähdä mitä erilaisimpien kukkien vieraana. Lajin hedelmöityneet naaraat talvehtivat. Joskus ensimmäiset yksilöt lentävät jo maaliskuussa etsimässä mettä. Mantukimalaisten pesät sijaitsevat maakoloissa.

  1. Juho Paukkunen: Mantukimalainen – Bombus lucorum Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. UPM Metsä: Metsiemme pistiäisiä metsamaailma.fi. Arkistoitu 27.8.2014. Viitattu 23.10.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]