Margot Chevrier

Margot Chevrier
Margot Chevrier 2023
Margot Chevrier 2023
Henkilötiedot
Syntynyt21. joulukuuta 1999 (ikä 24)
Kansalaisuus Ranska Ranska
Yleisurheilija
Laji Seiväshyppy
Ennätykset Ulkona: 471 cm
Sisällä: 465 cm

Tietolaatikko päivitetty 26. heinäkuuta 2023

Margot Chevrier (s. 21. joulukuuta 1999) on ranskalainen seiväshyppääjä. Hänen ennätyksensä on 471 cm.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nizzalainen Chevrier aloitti yleisurheilun vuonna 2012.[1] Hän on voittanut Ranskan mestaruuden ulkoradoilla kahdesti vuosina 2021 ja 2022 sekä sisäradoilla vuosina 2022 ja 2023. Chevrier sijoittui alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa neljänneksi vuonna 2021. Ulkoratojen aikuisten arvokisadebyytissään Eugenen MM-kilpailuissa 2022 Chevrier eteni finaaliin, mutta jäi siellä ilman tulosta. Münchenin EM-kilpailuissa 2022 Chevrier sijoittui kymmenenneksi tuloksella 440 cm. Sisäratojen EM-kilpailuissa Istanbulissa 2023 hän sijoittui viidenneksi tuloksella 460 cm. Budapestin MM-kilpailuissa 2023 Chevrier jäi karsintaan tuloksella 450 cm. Glasgow'n sisäratojen MM-kilpailuissa 2024 hän joutui keskeyttämään kilpailun saatuaan nilkkaansa avomurtuman epäonnistuttuaan hyppynsä alastulossa.[2] Chevrierin lopullinen sijoitus kilpailussa oli kahdeksas tuloksella 455 cm.

Chevrier hyppäsi ennätyksensä 471 cm Timanttiliigan osakilpailussa Pariisissa 9. kesäkuuta 2023. Sisäradoilla hän on hypännyt parhaimmillaan 465 cm.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu-uransa ohella Chevrier opiskelee lääketiedettä Nizzassa.[3] Hän on parisuhteessa ranskalaisen 800 metrin juoksijan Gabriel Tualin kanssa.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Athlé - Margot Chevrier - J'ai toujours été un peu casse-cou Sans Filtre. 25.2.2022. Viitattu 26.7.2023. (ranska)
  2. ↑ MM-yleisurheilussa karmiva onnettomuus – seiväshyppääjä jakoi sairaalasta hätkähdyttävän viestin Yle Urheilu. 3.3.2024. Viitattu 5.3.2024.
  3. ↑ France in focus - Paris 2024 Olympics: Meet Margot, the medical student going for gold France 24. 25.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Etienne Goursaud: Gabriel Tual : « Dans une course, je pars pour gagner » Dicodusport. 11.4.2023. Viitattu 29.8.2023. (ranska)