Marie Christine Caroline Adélaïde Françoise Léopoldine d’Orléans (12. huhtikuuta 1813 Palermo – 6. tammikuuta 1839 Pisa) oli Ranskan prinsessa, joka tunnetaan myös kuvanveistäjänä ja piirtäjänä. Hänen isänsä oli Ranskan kuningas Ludvig Filip.
Marie d’Orléans pääsi opiskelemaan taidetta isänsä vapaamielisyydestä johtuen. Hänen taideopettajinaan toimivat Ary Scheffer ja David d’Angers.[1]
Scheffer oli sitä mieltä, että prinsessalla oli hyvä mielikuvitus ja näkemystä taiteesta, mutta että hänen piirrosjälkensä oli huono. Itse asiassa Scheffer oli lähellä lopettaa prinsessan opettamisen.[2]
Kun Marie d’Orleansin vanhempi sisar Louise d’Orléans oli solminut avioliiton Belgian kuninkaan Leopold I:n kanssa, Marie vajosi masennukseen. Saadakseen oppilaansa piristymään Scheffer vei hänet kuvanveistäjän ateljeeseen. Pian prinsessan päivät täyttyivät kuvanveiston opiskelusta. Nyt kukaan ei enää kritisoinut häntä huonosta piirrosjäljestä. Marie d’Orleansin harvat säilyneet työt todistavat aidosta lahjakkuudesta. Hän oli kiinnostunut myös lasimaalauksista, ja erään Fontainebleaun palatsissa sijaitsevan kappelin lasimaalaukset on tehty hänen suunnitelmiensa mukaan.[2][3]
Heinäkuun monarkian aikana Versailles’n palatsi päätettiin muuttaa ”Ranskan kunnian museoksi”. Sinne sijoitettiin sarja veistoksia, jotka kuvaisivat maan historian kunniakkaimpia johtajia. Marielta tilattiin Jeanne d’Arcin patsas. Hän kuvaa siinä Ranskan keskiaikaisen sankarin ja pyhimyksen täydessä sotisovassa, pää taivutettuna kuulemaan jumalallista ohjausta, risti kädessään hurskauden merkkinä. Teos herätti yleistä ihastusta ja sai hyvät arvioinnit vuonna 1837.[1]
Vuonna 1837 Marie d’Orleans solmi avioliiton saksalaisen ruhtinaan Alexander von Württenbergin kanssa. Liitosta syntyi poika, Philippe. Seuraavana vuotena tulipalo syttyi Marien ateljeessa ja hänen täytyi paeta kylmään talviyöhön. Hänen terveytensä oli heikentynyt synnytyksen yhteydessä eikä talviyöhön pakeneminen sitä parantanut, vaan heikensi sitä. Lääkäri määräsi hänet siirtymään terveellisemmän ilmanalan äärelle lähelle Välimerta. Tämä ei kuitenkaan pystynyt prinsessaa pelastamaan, vaan hän menehtyi tuberkuloosiin. Hänen tiedetään piirtäneen viimeisiin päiviinsä saakka: hän pyysi makuuhuoneeseensa enemmän valoa, jotta näkisi piirtää.[1][3]