Marion | |
---|---|
Μάριον | |
Sijainti | |
Marion |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Kypros |
Paikkakunta | Póli Chrysochoús, Páfos |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Ajanjakso |
n. 800-luku–312 eaa. n. 270 eaa.– |
Kulttuuri | antiikki |
Alue | Kypros |
Aiheesta muualla | |
Marion (m.kreik. Μάριον), myöhemmin Arsinoe (Ἀρσινόη, Arsinoē), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Pólin kylän (myös Pólis) paikalla.[4]
Marion sijaitsi Kyproksen luoteisrannikolla lähellä Akamaksen niemeä, suunnilleen Pafoksen ja Soloin puolessa välissä. Se oli rakennettu hieman sisämaahan kahdelle kukkulatasanteelle, joista toinen oli idempi ja sijaitsi heti nykyisen Pólin kylän koillispuolella, ja toinen lännempi ja sijaitsi nykyisen kylän pohjoispuolella. Marionin satama sijaitsi rannikolla noin neljä kilometriä länteen nykyisen Latsín kylän paikalla.[2][3] Marionin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1]
Marion oli yksi Kyproksen vanhoista kuningaskunnista. Se on arkeologisten löytöjen perusteella perustettu geometrisen kauden alussa. Varhaisin asutus sijaitsi kaupungin itäkukkulalla. Myöhemmin kaupunki levisi länsikukkulan alueelle. Egyptiläisissä lähteissä kaupunki saattaa esiintyä nimimuodossa Aimar.[2]
Marionin varhaisesta historiasta tiedetään vain vähän. Se menestyi läheisten kuparikaivosten sekä Ateenan kanssa käymänsä kaupan ansiosta.[2] Kaupunki liittyi Joonian kapinaan Persian valtaa vastaan vuosina 499–498 eaa., ja persialaiset valtasivat sen takaisin.[5] Vuonna 449 eaa. ateenalaiset vapauttivat kaupungin Persian vallasta Kimonin johdolla.[1][2] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymiä Marieus (Μαριεύς).[3]
Marion löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Muutamien kaupungin kuninkaiden nimet tunnetaan rahojen perusteella. 400-luvun eaa. ensimmäisellä puoliskolla Marionin kuninkaana toimi Sasmaos Doksandroksen poika, noin 449 eaa. Stasioikos I, 400-luvun eaa. lopulla Timokharis ja noin 330–312 eaa. Stasioikos II, joka oli kaupungin viimeinen kuningas. Tämä asettui Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen Antigonoksen puolelle Ptolemaiosta vastaan. Vuonna 312 eaa. Ptolemaios tuhosi kaupungin ja siirrätti sen asukkaat Pafokseen (todennäköisesti samaan aikaan perustettuun Nea Pafokseen).[2][6]
Ptolemaios II perusti Marionin paikalle Arsinoen kaupungin noin vuonna 270 eaa. Ptolemaios nimesi sen sisarensa ja vaimonsa Arsinoen mukaan. Uusi kaupunki kukoisti hellenistisen ja roomalaisen kauden ajan. Varhaiskristillisellä kaudella se toimi piispanistuimena.[2] Kaupungin asukkaista käytettiin etnonyymejä Arsinoïtēs (Ἀρσινοΐτης) ja Arsinoeus (Ἀρσινοεύς).[3] Tätä Arsinoen kaupunkia ei tule sekoittaa Kyproksen muihin Arsinoe-nimisiin kaupunkeihin.[3]
Kaupungin alueella on suoritettu arkeologisia tutkimuksia vuosina 1929 ja 1960, mutta vain vähän kaivauksia.[2]
Marionin kaupunki on ollut ympäröity muurein.[1] Kaupungin raunioalueet ovat pääosin nykyisen kylän tai viljelysten peittämiä. Piirtokirjoitusten perusteella Marionissa oli Zeukselle ja Afroditelle omistettu pyhäkkö, Strabonin mukaan Zeukselle pyhitetty lehto.[2][7] Marionin satamasta on säilynyt aallonmurtajan jäänteitä.[2]
Marionin merkittävimmät arkeologiset löydöt ovat hautoja ja hautaesineitä. Itäkukkulan läheltä on löydetty hautoja geometriselta ja arkaaiselta kaudelta, ja länsikukkulan läheltä hautoja klassiselta ja hellenistiseltä kaudelta. Haudoista on löydetty muun muassa attikalaista keramiikkaa sekä kultakoruja. Merkittävimpiin veistoslöytöihin lukeutuu marmorinen niin kutsuttu Marionin kuros, joka on British Museumissa. Hautalöytöihin lukeutuu myös niin kutsuttua kyproslaista kirjoitusta käyttäviä piirtokirjoituksia 500–300-luvuilta eaa.[2]