Martotähkäyökkönen | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Yökköset Noctuidae |
Alaheimo: | Puuyökköset Xyleninae |
Suku: | Tähkäyökköset Mesapamea |
Laji: | secalella |
Kaksiosainen nimi | |
Mesapamea secalella |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Martotähkäyökkönen eli vähätähkäyökkönen (Mesapamea secalella) on puuyökkösiin kuuluva yöperhoslaji. Sen tunnistaminen lajilleen ei onnistu ulkoisten tuntomerkkien perusteella.
Martotähkäyökkönen on käytännössä identtinen valkotähkäyökkösen (Mesapamea secalis) sekä sekotähkäyökkösen (Mesapamea remmi) kanssa, eikä lajeja voi erottaa toisistaan ilman genitaalipreparaatin tekemistä. Se tunnistettiinkin omaksi lajikseen vasta vuonna 1983. Lisäksi samankaltaisia ovat myös kosteikkojuuriyökkönen (Apamea unanimis) ja usvayökkönen (Parastichtis suspecta). Keskimäärin se on siipiväliltään valkotähkäyökköstä pienempi, 27–32 mm, ja väritykseltään selvemmin yksivärinen. Joidenkin lähteiden mukaan siivessä voi olla myös punertavaa hohdetta.[1][2][3][4][5]
Lajin levinneisyys ulottuu Euroopasta Vähä-Aasiaan. Norjassa levinneisyys ulottuu pohjoisemmaksi kuin valkotähkäyökkösellä.[4] Suomessa laji on ilmeisesti yleinen, mutta varmat havainnot painottuvat etelärannikolle, minkä lisäksi niitä on jonkin verran Etelä-Suomen sisämaasta. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena heinä-elokuussa.[6] Suomessa lento alkaa ehkä noin viikkoa valkotähkäyökköstä myöhemmin.[3]
Suomessa lajin elinympäristöt painottuvat ehkä rannikon läheisyyteen. Muutoin lajin elinympäristöt ja elintavat lienevät samanlaiset kuin valkotähkäyökkösellä eli avoimia niittyjä ja muita heinää kasvavia paikkoja. Perhoset lentävät öisin ja tulevat sekä syötille että valolle. Toukka elää heinäkasvien varsilla, talvehtii keskenkasvuisena ja koteloituu kotelokopan sisään maahan.[3][4][5]
Toukka elää erilaisilla heinillä.[3][2]