Martotähkäyökkönen

Martotähkäyökkönen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Puuyökköset Xyleninae
Suku: Tähkäyökköset Mesapamea
Laji: secalella
Kaksiosainen nimi

Mesapamea secalella
Remm, 1983

Synonyymit
  • Mesapamea didyma
Katso myös

  Martotähkäyökkönen Commonsissa

Martotähkäyökkönen eli vähätähkäyökkönen (Mesapamea secalella) on puuyökkösiin kuuluva yöperhoslaji. Sen tunnistaminen lajilleen ei onnistu ulkoisten tuntomerkkien perusteella.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martotähkäyökkönen on käytännössä identtinen valkotähkäyökkösen (Mesapamea secalis) sekä sekotähkäyökkösen (Mesapamea remmi) kanssa, eikä lajeja voi erottaa toisistaan ilman genitaalipreparaatin tekemistä. Se tunnistettiinkin omaksi lajikseen vasta vuonna 1983. Lisäksi samankaltaisia ovat myös kosteikkojuuriyökkönen (Apamea unanimis) ja usvayökkönen (Parastichtis suspecta). Keskimäärin se on siipiväliltään valkotähkäyökköstä pienempi, 27–32 mm, ja väritykseltään selvemmin yksivärinen. Joidenkin lähteiden mukaan siivessä voi olla myös punertavaa hohdetta.[1][2][3][4][5]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyys ulottuu Euroopasta Vähä-Aasiaan. Norjassa levinneisyys ulottuu pohjoisemmaksi kuin valkotähkäyökkösellä.[4] Suomessa laji on ilmeisesti yleinen, mutta varmat havainnot painottuvat etelärannikolle, minkä lisäksi niitä on jonkin verran Etelä-Suomen sisämaasta. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena heinä-elokuussa.[6] Suomessa lento alkaa ehkä noin viikkoa valkotähkäyökköstä myöhemmin.[3]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa lajin elinympäristöt painottuvat ehkä rannikon läheisyyteen. Muutoin lajin elinympäristöt ja elintavat lienevät samanlaiset kuin valkotähkäyökkösellä eli avoimia niittyjä ja muita heinää kasvavia paikkoja. Perhoset lentävät öisin ja tulevat sekä syötille että valolle. Toukka elää heinäkasvien varsilla, talvehtii keskenkasvuisena ja koteloituu kotelokopan sisään maahan.[3][4][5]

Ravintokasvit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää erilaisilla heinillä.[3][2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. ↑ a b UK Moths (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen & Michael Fibiger: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja. BugBook Publishing, 2014. ISBN 978-87-993512-9-9 s. 576
  4. ↑ a b c Norges sommerfugler (norjaksi)
  5. ↑ a b Vlindernet (hollanniksi)
  6. ↑ Perhosviki (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]