Mauno Kuusisto

Mauno Kuusisto
Mauno Kuusisto vuonna 1960.
Mauno Kuusisto vuonna 1960.
Henkilötiedot
Syntynyt3. marraskuuta 1917
Tampere
Kuollut29. elokuuta 2010 (92 vuotta)
Tampere
Ammatti laulaja

Mauno Arnold Kuusisto (3. marraskuuta 1917 Tampere – 29. elokuuta 2010 Tampere[1]) oli suomalainen iskelmä- ja oopperalaulaja (lyyrinen tenori).[2][3]

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauno Kuusisto jäi orvoksi muutaman kuukauden ikäisenä ja varttui isovanhempiensa luona. Lapsuuden kesiä hän vietti paimenena Pohjanmaalla Voltissa. Lapsuutensa hän asui Tampereella Finlaysonin työläisten talossa ja pääsi teini-ikäisenä Finlaysonille ”rasvaripojaksi” öljyämään kutomakoneita.[4]

Mauno Kuusisto valmistui Pyynikin vanhan ammattikoulun metallilinjalta. Hänelle tarjottiin kuitenkin mallipuusepän paikkaa Finlaysonilta, missä hän aloitti työt ennen sotia. Hän työskenteli siellä vuoteen 1957 saakka.[4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauno Kuusisto osallistui aluksi Finlaysonin tehtaan musiikkitoimintaan. Sittemmin hän opiskeli laulua ja vieraili tamperelaisissa kuoroissa ja kvarteteissa. Ensikonserttinsa hän piti vuonna 1952 Tampereella. Tampereen Oopperassa hän lauloi kaikkiaan 21 operetti- ja oopperaroolia. Näihin rooleihin Tampereen orkesterin johtaja Eero Kosonen hänet mielellään kiinnitti. Kuusisto vieraili myös kahdesti Helsingin Kansallisoopperassa.[4] Oopperarooleissa Kuusisto esiintyi enimmäkseen vuosina 1952−1968.

Kuusiston ääni tuli tutuksi 1950-luvun radioesiintymisissä. Tällöin tuottaja Johan Vikstedt halusi tehdä levyn, jolla Kuusisto laulaa. Hän ideoi single-levyn ”Heijastus”.[4] Levyn B-puolelle[4] valittiin italialaisen Rodolfo Falvon vuonna 1930 säveltämä kappale ”Kertokaa se hänelle” (1959). Tämän ansiosta Kuusisto nousi iskelmäyleisön suosioon, ja ”Kertokaa se hänelle” ylsi singlenä kultalevymyyntiin. 47 000 kappaleen myynnillään se on Suomen kaikkien aikojen myydyin kotimainen single.[5] Kuusisto kertoi myöhemmin kuulleensa laulun ensi kerran radiosta Mario Lanzan laulamana ollessaan lomamatkalla Venetsiassa 1950-luvun puolivälissä. Henry Theel levytti sen Reino Helismaan suomeksi sanoittamana jo vuonna 1955 nimellä ”Vie hänelle lauluni”, mutta ilman menestystä. Kuusiston esityksen sanoitti suomeksi Sauvo Puhtila nimimerkillä ”Timjami”.[6] Pääosan Kuusiston esittämistä kappaleista sovittivat Erkki Melakoski ja George de Godzinsky, eräitä myös Ensio Kosta (Sten Ducander). Kuusisto esiintyi myös pääosassa elokuvassa Kertokaa se hänelle... (1961), joka oli hänen debyyttinsä valkokankaalla. Lisäksi hän esitti pääosaa elokuvassa Kun tuomi kukkii (1962).

Kuusistosta tuli 1960-luvun alussa populaari-ilmiö yhtäaikaisesti nuorisomusiikin nosteen kanssa, vaikka hän edusti laulajana puhdasta klassista lauluihannetta ja bel canto -tyyliä. Kuusisto toimi lauluillaan sillanrakentajana eri musiikkityylien välillä ja muovasi näin osaltaan suomalaisten musiikkimakua. Hänen repertuaariinsa kuuluivat muun muassa kansanlaulut, hengellinen musiikki, ooppera, romanssi, operetti ja viihdemusiikki. Kuusisto oli tunnettu laajalti ulkomaita myöten lyyrisen tenoriäänensä ansiosta. Yhdysvalloissa hän kävi esiintymismatkoilla kaikkiaan nelisenkymmentä kertaa.[6]

Filosofian maisteri Aki Hietalan tutkielman Mauno Kuusisto − kauniiden laulujen laulaja (2007) mukaan Kuusisto oli laulajana huomattavasti monipuolisempi, kuin julkisuuskuva on antanut ymmärtää.

Mauno Kuusiston tunnetuimpiin esityksiin kuuluvat myös muiden muassa "Kertokaa se hänelle" (1959), ”Romanssi” (säv. Pjotr Tšaikovski, 1959), ”Kaunis kotimaani” (1959), ”Kodin kynttilät” (1959), ”Miksi?” (Warum?, 1964), ”Edelweiss” (1966), ”On jossakin” (1967), ”Vaiennut viulu” (1971), ”Lokki” (1971) ja ”Elämäni on lauluni” (1971). Kuusiston esityksiä tallennettiin myös Yleisradion kantanauhoille.

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hietala, Aki: Mauno Kuusisto – kauniiden laulujen laulaja. Helsinki: Kirja kerrallaan, 2007. ISBN 978-952-92-2728-0

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Niiniluoto, Maarit: Mauno Arnold Kuusisto Helsingin Sanomat. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 9.6.2016.
  2. ↑ Mauno Kuusisto Populaarimusiikin museo. Arkistoitu 25.1.2022. Viitattu 9.11.2021.
  3. ↑ Loistavaääninen tenori Mauno Kuusisto esiintyi parissa T.J.Särkän... Kysy.fi. 21.12.2006. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 9.11.2021.
  4. ↑ a b c d e Aamulehti 19.9.2010, s. B21.
  5. ↑ Kaikkien aikojen myydyimmät kotimaiset singlet IFPI. Arkistoitu 28.5.2013. Viitattu 21.1.2010.
  6. ↑ a b Gronow, Pekka – Lindfors, Jukka – Nyman, Jake: Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkinoille, s. 256. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2505-X.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]