Max Halbe | |
---|---|
Max Halbe |
|
Henkilötiedot | |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Tyylilajit | näytelmäkirjallisuus |
Esikoisteos | Ein Emporkömmling (1889) |
Pääteokset | Jugend |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Max Halbe (4. lokakuuta 1865 Güttland – 30. marraskuuta 1944 Neuötting, Saksa[1]) oli saksalainen kirjailija. Hän asui ensin Berliinissä mutta muutti 1895 Müncheniin. Halben esikoisdraamat Ein Emporkömmling (1889), Freie Liebe (1890) ja Eisgang (1892) olivat syntyneet Ibsenin vaikutteiden alla. Ensimmäisen suuren näyttämömenestyksensä hän saavutti lemmendraamallaan Jugend (1893). Tämän näytelmän runollista voimaa eivät saavuta Halben myöhemmät näytelmät Mutter Erde (1897, suom. Maa), Der Eroberer (1899), Die Heimatlosen (1899), Das tausendjährige Reich (1900), Hans Rosenhagen (1901), Das wahre Gesicht (1907). Halbe on naturalisti, hänen näytelmissään on paljon näyttämöllisesti vaikuttavaa, luonteen erittely on usein terävää, mutta dramaattiset keinot ovat usein ulkokohtaisia, esimerkkinä luonnonvoiman äkillinen purkautuminen esiin.[2]
Halben näytelmää Väkevä virta on esitetty suomeksi ainakin Kansallisteatterissa 1906[3] ja Kuopion teatterissa 1921.[4] Suomeksi on esitetty 1900-luvun alkupuolella myös näytelmää Jugend nimellä Nuoruus[5]. Näytelmä Mutter Erde saa Valvojan kritiikissä 1907 mainesanat "uudempien saksalaisten murhenäytelmien kauneimpia ja vahvimpia".[3]
Düsseldorfissa on Halben mukaan nimetty katu Max-Halbe-Strasse.[6]