Macklenburg-Strelizin suurherttuakunta Großherzogtum Mecklenburg-Strelitz |
|||
---|---|---|---|
1815–1918 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | suurherttuakunta | ||
Pääkaupunki | Neustrelitz | ||
Uskonnot | Mecklenburgin evankelisluterilainen maakirkko | ||
Historia | |||
– Nousu suurruhtinaskunnaksi | 1815 | ||
– Lakkautus Saksan vallankumouksessa | 1918 | ||
Kielet | saksa, alasaksa | ||
Edeltäjä(t) | Mecklenburg-Strelitzin herttuakunta [1] | ||
Seuraaja(t) | Mecklenburg-Strelizin vapaavaltio |
Mecklenburg-Strelitzin suurherttuakunta (saks. Großherzogtum Mecklenburg-Strelitz) oli Pohjois-Saksassa, nykyisen Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltion alueella sijainnut herttuakunta, jota hallitsi nuorempi sukupolvi Mecklenburgin suvusta. Suurherttuakunta muodostettiin vuonna 1815 Wienin kongressissa, ja lakkautettiin Saksan vallankumouksessa vuonna 1918. Sen ensimmäiseksi suurherttuaksi astui sen hetkinen herttua Kaarle II. [1]
Mecklenburgin herttuakunta oli jaettu kahteen osaan, Mecklenburg-Schweriniin ja Mecklenburg-Strelitziin jo vuonna 1701[1] Hampurin sopimuksessa. Noustessaan suurherttuakunnaksi saivat sen ensimmäinen hallitsija Kaarle II ja hänen serkkunsa Frederik Frans I kummatkin suurherttuan arvot. Mecklenburg-Strelitzin suurherttuakunnan armeija oli auttanut merkittävästi Preussin armeijaa Preussin-Itävallan sodassa, joskin senhetkinen suurherttua Frederik Vilhelm oli tämän toimia vastaan. Suurherttuakunta liittyi vuonna 1866 Pohjois-Saksan liittoon ja vuonna 1871 Saksan keisarikuntaan. Kun Aadolf Frederik VI tek itsemurhan 23. helmikuuta 1918, Mecklenburg-Schwerinin suurherttuakunnan senhetkinen hallitsija, Frederik Frans IV toimi sijaishallitsijana, kunnes kummatkin alueet lakkautettiin 14. marraskuuta alkaneessa Saksan vallankumouksessa. [1]