Megakaryosyytti
Megakaryosyytti on luuytimen jättisolu, josta irronneista pienistä palasista verihiutaleet syntyvät. Suurten megakaryosyyttien solulimasta kuroutuu irti pieniä solukalvon ympäröimiä osia, joita kutsutaan trombosyyteiksi eli verihiutaleiksi. Yksi megakaryosyytti voi muodostaa jopa 6000 verihiutaletta.[1]
Megakaryosyytti on lohkotumainen solu ja sen läpimitta on yli 30 μm. Kehitysprosessi lähtee liikkeelle luuytimessä olevasta kantasolusta. Se erilaistuu megakaryoblastiksi, josta kypsyy megakaryosyytti.
Pienentyneet megakaryosyytit siirtyvät itsekin verenkiertoon ja kulkeutuvat keuhkoihin, joissa ne jäävät kiinni pieniin verisuoniin jatkaen edelleen verihiutaleiden tuotantoa. Noin 10 % trombosyyteistä syntyy keuhkoissa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 315. Porvoo: WSOY, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 304-305. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2