Melassilaki (engl. Molasses Act) oli Ison-Britannian parlamentin vuonna 1733 säätämä laki, jolla määrättiin vero ei-brittiläisistä siirtomaista brittien Pohjois-Amerikan siirtokuntiin tuotavalle melassille, sokerille ja rommille.[1]
Lain tarkoituksena oli suosia Brittiläisen Länsi-Intian sokerinviljelijöitä, jotka muuten eivät luonnonolojen vuoksi kyenneet kilpailemaan hinnoissa Ranskan Länsi-Intian sokerintuottajien kanssa. Pohjois-Amerikan siirtokuntalaiset vastustivat lakia, koska heidän mielestään Brittiläinen Länsi-Intia ei tuottanut tarpeeksi melassia heidän tarpeisiinsa. Melassia käytettiin rommin valmistukseen, joka oli Uudessa-Englannissa merkittävä tuotannonala. Siellä tuotetun rommin hinnan nostaminen melassiveron vuoksi olisi heikentänyt markkinoilla sen kilpailukykyä ja menekkiä. Melassilailla ei siksi ollutkaan käytännön vaikutusta, sillä siirtokuntalaiset kiersivät sitä salakuljetuksella.[1]
Melassilain tilalle säädettiin vuonna 1764 sokerilaki, josta tuli yksi Amerikan vallankumoukseen johtanutta kehitystä lietsoneista kiistanaiheista.[1]