Melissoksesta, Ksenofaneesta ja Gorgiaasta | |||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Περὶ Μελίσσου, Ξενοφάνους καὶ Γοργίου | |||||||||||||
Alkuperäisteos | |||||||||||||
|
|||||||||||||
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Melissoksesta, Ksenofaneesta ja Gorgiaasta (m.kreik. Περὶ Μελίσσου, Ξενοφάνους καὶ Γοργίου, Peri Melissū, Ksenofanūs kai Gorgiū; lat. De Melisso, Xenophane, Gorgia) ovat Aristoteleen nimiin pantuja lyhyitä teoksia, jotka eivät kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittamia. Ne on kirjoittanut mitä ilmeisimmin joku eklektinen peripateetikko ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Ne eivät kuulu Aristoteleen koottujen teosten alkuperäiseen laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin, vaan ne on pantu Aristoteleen nimiin vasta myöhemmin.
Teokset käsittelevät kolmen esisokraattisen filosofin, Melissoksen, Ksenofaneen ja Gorgiaan, esittämiä olemassaoloa koskevia väitteitä. Ne kumoavat osan näkemyksistä ja esittävät lisäksi erilaisia kritisoivia kysymyksiä.
Melissoksesta käsittelee erityisesti Melissoksen väitettä siitä, että ”jos mitään on, se on ikuista, sillä on mahdotonta, että se olisi tullut tyhjästä”, eli olemista ja sen ikuisuutta.
Ksenofaneesta käsittelee erityisesti Ksenofaneen väitettä ”jos mitään on, se ei ole voinut tulla olevaksi — koska se on tullut joko samanlaisesta tai erilaisesta, eikä kumpikaan ole mahdollista — oleva ei voi tulla ei-olevasta eikä ei-oleva olevasta”.
Gorgiaasta käsittelee erityisesti gorgiaslaista skeptismiä (”mitään ei ole; jos on, se on tuntematonta; jos se tunnetaan, sitä ei voida osoittaa muille”).